Työterveyslaitoksen mediatiedote 1.10.2025
Irtisanoutumisaikeissa on tapahtunut myönteinen käänne. Tällä hetkellä noin joka viides (22 %) miettii usein irtisanoutumista työstään. Työpaikan vaihtoaikeet ovat vähentyneet erityisesti alle 30-vuotiailla.
– Työn imu ennustaa sitoutumista ja halua jatkaa nykyisessä työpaikassa, joten sen nousu väestötasolla ja laskun pysähtyminen vihdoin myös nuorilla voi selittää irtisanoutumisaikeiden vähenemistä. Myös yleinen heikko työmarkkinatilanne voi vaikuttaa asiaan, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on seurannut työhyvinvointia ja työasenteita vuodesta 2019. Tuoreimmassa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia erityisesti kesän 2023 ja kesän 2025 välillä.
Tulosten mukaan tulevaisuususko on heikentynyt. Sekä työntekijät että esihenkilöt uskovat aiempaa vähemmän, että heidän työnsä muuttuu parempaan suuntaan.
– Vaikka työpaikoilla ei voida vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen epävarmuuteen, niin työ voi tarjota yhteisön, jonka jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä. Tätä voidaan vaalia ihmislähtöisellä johtamisella, tukea tarjoamalla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Näinä aikoina toivon vaaliminen on entistäkin tärkeämpää, ja siihen työpaikoilla on onneksi monia keinoja, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Työn imu on parantunut erityisesti työuran loppupäässä
Yhä useampi kokee työn imua, joka on myönteinen työhyvinvoinnin kokemus. Sen yleisyys on palannut samalle tasolle kuin se oli ennen koronapandemiaa. Yleisintä työn imu on 56–65-vuotiaiden joukossa.
– Ikäryhmien väliset erot ovat selkeitä. Nuoremmat ikäryhmät kokevat yleisesti vähemmän työn imua ja useammin työssä tylsistymistä. Olemme havainneet tämän ilmiön jo aikaisempinakin vuosina, sanoo tutkija Sampo Suutala Työterveyslaitoksesta.
Suomalaisten kokemus omasta työkyvystä on pysynyt tasaisena viimeisen kahden vuoden aikana, vaikkakin se on heikompaa kuin ennen koronapandemiaa. 39 prosenttia koki työkykynsä hyväksi kesällä 2025. Sairaana työskentelyn määrä on myös pysynyt ennallaan.
Yleinen yksinäisyyden kokemus on vähentynyt hieman väestötasolla sekä työntekijöiden keskuudessa.
Nuorilla hieman enemmän työuupumusoireilua
Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun. Noin 8 prosentilla on todennäköinen työuupumus.
Nuori ikä oli yhteydessä riskiin uupua työssä. Myös työroolien välillä on eroja: esihenkilöistä 10 prosentilla on todennäköinen työuupumus, työntekijöistä 7 prosentilla.
– Esihenkilöitä kuormittaa erityisesti liiallinen työn määrä. Työuupumuksen oireista kognitiiviset häiriöt ovat lisääntyneet heillä entisestään. Vastapainona esihenkilöt kokevat runsaasti työn voimavaroja, ja ne ylläpitävät työn imua hyvällä tasolla. Esihenkilöiden työn kuormitustekijöihin työelämän epävarmuuden ja lisääntyneen etätyön oloissa tulee kiinnittää huomiota, sanoo Jari Hakanen.
Etätyöllä havaittiin yhteys vähäisempään krooniseen työväsymykseen ja työn kuormittavuuteen. Toisaalta etätyötä tekevillä on muita vähemmän työn voimavaroja ja työn imua.
– Etätyö on yhteydessä sekä myönteisiin että kielteisiin ilmiöihin. Samalla kun etätyö saattaa auttaa työkuormituksen hallinnassa, se voi nakertaa tärkeitä työn sosiaalisia voimavaroja kuten luottamusta, kuulluksi tulemisen kokemusta sekä oman työn merkityksellisyyttä, sanoo Janne Kaltiainen.
Tutkimushanke: Miten Suomi voi?
- Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina. Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
- Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 (n=1567) kesään 2021 (n=1418), kesään 2023 (n=3631) ja kesään 2025 (n= 3823). Ryhmäkohtaisia tuloksia tarkastellaan vuosien 2023 ja 2025 välillä, ja kaikki neljä aikapistettä ovat käytössä vain koko väestöä koskevissa luvuissa.
- Tällä hetkellä Miten Suomi voi? toteutetaan osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
- Tutustu hankkeen aikaisempiin tuloksiin hankesivulla: Miten Suomi voi?
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen [at] ttl.fi, 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen [at] ttl.fi, 050 476 5980
Tutustu tutkimuksen tuloskoosteeseen
Lataa kooste koneellesi tai tutustu upotukseen.
