Työterveyslaitoksen tekemä työntekijäkysely osoittaa, että vihreä siirtymä on jo muuttanut työtehtäviä, työn sisältöjä ja osaamistarpeita. Työpaikat eivät kuitenkaan vielä järjestelmällisesti kartoita, millaista uutta osaamista vihreä siirtymä työntekijöiltä edellyttää ja miten osaamista pitäisi vahvistaa.
Myös ympäristöosaamisen tukeminen työpaikoilla on vielä varsin harvinaista. Vain viidennes vastaajista kertoi, että työpaikalla järjestetään kaikille avoimia koulutuksia ja joka kymmenes oli itse osallistunut sellaiseen. Mahdollisuudet kehittää osaamista vaihtelevat toimialan, organisaation koon, koulutustaustan ja osin myös sukupuolen ja iän mukaan.
– Vihreän siirtymän edistäminen on myös osaamiskysymys. Nykyiset toimet eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi ne kohdistuvat epätasaisesti eivätkä tue oikeudenmukaisen siirtymän toteutumista, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth.
Osaamistarpeiden ennakointi näkyy eri aloilla hyvin eri tavoin
Työnantajan tarjoamia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen raportoitiin eniten teollisuudessa ja rakentamisessa, teknisissä ja logistisissa palveluissa sekä julkisessa hallinnossa ja seurakunnissa. Myös osaamistarpeiden ennakoinnissa oli toimialaeroja: eniten siitä raportoivat teknisten ja logististen alojen työntekijät (18 %) ja harvimmin sote-alojen työntekijät (5 %).
Tulokset tukevat myös aiempaa tutkimusta siitä, että miesvaltaisilla teknisillä ja teollisuusaloilla organisaatiolähtöinen ympäristöosaamisen kehittäminen on yleisempää ja työntekijöiden oma kiinnostus vähäisempää. Naisvaltaisilla sote- ja koulutusaloilla työntekijät ovat puolestaan keskimäärin kiinnostuneempia ympäristöosaamisesta ja ottavat enemmän vastuuta työnsä kehittämisestä, mutta organisaatiolähtöinen kehittäminen on vähäisempää.
Nuoret ja matalammin koulutetut saavat muita harvemmin tukea
Kyselyn mukaan suuret organisaatiot tarjoavat enemmän mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen kuin pienemmät, ja korkeakoulutetuilla on paremmat kehitysmahdollisuudet kuin matalammin koulutetuilla.
Alle 30-vuotiaat työntekijät osallistuivat kaikkein vähiten kaikkiin kyselyssä mainittuihin osaamisen kehittämisen muotoihin. Heistä vain 5 prosenttia osallistui avoimiin koulutuksiin ja 4 prosenttia rajatulle ryhmälle suunnattuihin koulutuksiin.
– Nuorten vähäinen osallistuminen on tärkeä havainto. Jos työuran alussa olevat työntekijät eivät pääse mukaan ympäristöosaamisen kehittämiseen, osaaminen ja valmiudet vastata työn muutoksiin voivat jakautua epätasaisesti jo varhain, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Meeri Karvinen.
Osaamisen kehittäminen nojaa liikaa epämuodolliseen oppimiseen
Tutkimuksen mukaan suurin osa vihreään siirtymään liittyvästä oppimisesta tapahtuu epämuodollisesti työyhteisön sisäisessä vuorovaikutuksessa ja työtehtävien muuttuessa, ja muodolliseen koulutukseen osallistuminen on harvinaista. Kaikki työntekijät eivät myöskään tiedä, millaista tukea on saatavilla, ja tuki voi kohdistua vain tietyille ryhmille organisaation sisällä.
Tulokset viittaavat siihen, että osaamisen kehittämiseen osallistuminen kasautuu osin samoille ihmisille sekä työssä että vapaa-ajalla. Tämä kertoo siitä, että työntekijöiden oma kiinnostus ympäristöasioita kohtaan on tällä hetkellä suuressa roolissa vihreän siirtymän edistämisessä.
– Vihreän siirtymän edistäminen ei voi olla vain työntekijöiden oman kiinnostuksen varassa. Työpaikoilla tarvitaan nykyistä systemaattisempaa osaamisen kartoitusta, monipuolisempaa koulutustarjontaa ja vahvempaa tukea myös työssä oppimiseen, Malve-Ahlroth muistuttaa.
Lue raportti
- Tutustu raporttiin Julkarissa: Vihreän siirtymän osaaminen ja oppiminen työpaikoilla: Työntekijöiden näkemyksiä työn muuttumisesta ja osaamisen kehittämisestä
Taustaa tutkimuksesta
- Ilmastonmuutos ja työ -työntekijäkysely toteutettiin vuosina 2022 ja 2025. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2025 kyselyn tuloksia työntekijöiden näkemyksistä vihreään siirtymään liittyvästä osaamisesta työpaikoilla.
- Hankesivu: Digivihreän siirtymän ymmärtäminen ja tukeminen osana työhyvinvointia
Lisätiedot
- Sara Malve-Ahlroth, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, sara.malve-ahlroth [at] ttl.fi (sara[dot]malve-ahlroth[at]ttl[dot]fi), +358 50 527 8625
- Meeri Karvinen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, meeri.karvinen [at] ttl.fi (meeri[dot]karvinen[at]ttl[dot]fi), +358 50 472 0424
