Työterveyslaitoksen mediatiedote 11.3.2025
Suomalaisten työhyvinvointi ei ole heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus.
– Pandemiasta alkanut työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt väestötasolla, ja myönteinen muutos näyttää koskevan ennen kaikkea ylempiä toimihenkilöitä. Heillä on työssään muita enemmän myönteisiä voimavaroja, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Työuupumus on säilynyt ennallaan puolen vuoden takaiseen, ja se on edelleen yleisempää kuin ennen koronaa. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee nyt joka neljättä, kun ennen koronaa se koski joka viidettä.
Keskimäärin työssä on edelleen selkeästi enemmän voimavaroja, kuten reilua kohtelua, itsenäisyyttä ja pystyvyyden tunnetta, kuin kuormittavia vaatimuksia. Voimavarat ja vaatimukset eivät ole pääsääntöisesti muuttuneet puolen vuoden takaisesta. Tämänkin takia myös työhyvinvointi on säilynyt ennallaan.
– Harmillisesti yksi keskeisimmistä työn imua edistävistä voimavaroista eli mahdollisuudet oppia työssä on lievästi heikentynyt. Tällaisen trendin jatkuminen haastaa työn imua ajan kuluessa, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen Terveyslaitoksesta.
Joka kolmannella nuorella aikuisella työuupumusoireita
Nuorilla aikuisilla työhyvinvointi on kaikilla mittareilla tarkasteltuna vanhempia ikäryhmiä heikompi. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski on 30 prosentilla nuorista. Vanhemmilla vastaava luku on 23.
– Nuorilla on vähemmän työn imua ja enemmän vakavaa työuupumusta, tylsistymistä työssä ja yksinäisyyttä. Työpaikoilla tarvitaan toimia, joilla huomioidaan nuorten työntekijöiden tilanne paremmin. Opiskelu- ja työikäisten nuorten voimavarojen ja hyvinvoinnin edistämiseen on välittömästi kiinnitettävä huomiota myös valtakunnallisessa päätöksenteossa. Nuorissa on paitsi tulevaisuus, myös monia vahvuuksia, jotka tulisi saada paremmin esille työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa, toteaa Jari Hakanen.
Esihenkilöiden työuupumusoireilu on kasvanut ja irtisanoutumisaikeet yleistyneet
Esihenkilöiden todennäköinen työuupumus on kasvanut puolessa vuodessa kahdeksasta prosentista 11 prosenttiin.
– Esihenkilöiden ja johtajien työuupumuksen lisääntymisen myötä heistä jo joka neljäs harkitsee irtisanoutumista työstään. Kuormittuneena on raskasta johtaa muita. Työpaikoilla on pysähdyttävä ja mietittävä keinoja niin työntekijöiden kuin johtajien työn sujuvuuden edistämiseen ja työn kuormittavuuden hallitsemiseen, sanoo Jari Hakanen.
Esihenkilöistä lähes 60 prosenttia kokee kuitenkin korkeaa työn imua ja vain harva (12 %) tylsistyy työssään.
Onko etätyöhön löytynyt uusia toimivia käytäntöjä?
Etätyö oli yhteydessä myönteisiin arvioihin työstä, esimerkiksi työn sopivaan määrään ja reiluun kohteluun. Aiemmin varsin johdonmukaisesti eri tutkimusaineistoissa nousseita etätyön mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ei tällä kertaa havaittu.
– Tutkimusaineistomme mukaan etätyöllä ei ollut enää yhteyttä esimerkiksi suurempaan työssä tylsistymiseen tai yksinäisyyteen. Voisiko tämä kertoa etätyöhön sopeutumisesta ja uusien toimivien käytäntöjen löytämisestä? Tutkimusta etätyön mahdollisista pidemmän aikavälin vaikutuksista tarvitaan edelleen lisää, Janne Kaltiainen kertoo.
Tutkimushanke: Miten Suomi voi?
- Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina. Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
- Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 (n=1567) kesään 2024 ja loppuvuoteen 2024 (n=933).
- Tällä hetkellä Miten Suomi voi? toteutetaan osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
- Tutustu hankkeen aikaisempiin tuloksiin hankesivulla: ttl.fi/miten-suomi-voi
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen [at] ttl.fi (jari[dot]hakanen[at]ttl[dot]fi), 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen [at] ttl.fi (janne[dot]kaltiainen[at]ttl[dot]fi), 050 476 5980
Tutustu tutkimuksen tuloskoosteeseen
Lataa kooste koneellesi tai tutustu upotukseen.
