Työperäisen lyijyaltistumisen uudet sitovat raja-arvot tulevat voimaan 9.4.2026. Valtioneuvoston asetuksen muutoksella tiukennetaan lyijyn ja sen epäorgaanisten yhdisteiden raja-arvoja ja vahvistetaan työntekijöiden suojelua.
Altistuminen lyijylle voi olla merkittävää esimerkiksi valimoteollisuudessa, metallien kierrätyksessä, ammusten valmistuksessa ja ammateissa, joihin liittyy ampumisharjoittelua.
Asetusmuutoksen myötä
- työntekijän keskimääräinen altistuminen lyijylle ja sen epäorgaanisille yhdisteille työpäivän aikana ei saa ylittää sitovaa raja-arvoa 0,03 mg Pb/m³
- veren lyijypitoisuuden sitova raja-arvo laskee tasolle 300 µg/l. Vuoden 2029 alussa raja-arvo laskee edelleen tasolle 150 µg/l.
Lyijyaltistumista on seurattava työympäristöstä ja verestä
Asetusmuutos tarkentaa työpaikkojen velvollisuutta seurata työntekijöiden lyijyaltistumista.
Työnantajan on huolehdittava, että työntekijöiden altistuminen lyijylle ei ylitä sitovaa ilmapitoisuuden raja-arvoa 0,03 mg Pb/m³. Tarvittaessa tämä varmistetaan työhygieenisillä mittauksilla. Työnantajan on yhdessä työterveyshuollon kanssa huolehdittava myös siitä, että työntekijöiden veren lyijypitoisuutta seurataan säännöllisesti.
– Lyijy on elimistöön kertyvä, hermostoon haitallisesti vaikuttava aine. Siksi työntekijöiden veren lyijypitoisuuden säännöllinen seuranta on tärkeää lyijylle altistavissa töissä. Jos veren lyijypitoisuuksissa havaitaan nouseva trendi, altistumisen hallintaa on tehostettava, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Piia Taxell.
Veren lyijypitoisuuden mittaus eli biomonitorointi on luotettavin tapa seurata lyijyaltistumista työssä. Työterveyshuollon on osattava tulkita biomonitorointituloksia.
Työterveyslaitos on päivittänyt ohjeistusta lyijyaltistumisen seurannasta ja altistumisen terveydellisen merkityksen arvioinnista. Ohjeistus löytyy Kemikaalialtistumisen biomonitorointi -verkkosivun Usein kysytyt kysymykset -osiosta, ja se on tarkoitettu erityisesti työterveyshuollon tueksi.
Seuranta on erityisen tärkeää lisääntymisikäisillä naisilla
Veren lyijypitoisuuden säännöllinen seuranta on erityisen tärkeää lisääntymisikäisillä naisilla, koska lyijy voi vaikuttaa sikiön ja imetettävän lapsen hermoston kehitykseen. Raskaana olevien tai imettävien työntekijöiden ei tule tehdä tehtäviä, joissa on mahdollista altistua lyijylle.
– Lyijyn poistuminen elimistöstä voi olla hyvin hidasta. Siksi on tärkeää varmistaa, ettei työperäinen altistuminen nosta lisääntymisikäisten naisten veren lyijypitoisuutta. Seuranta on tarpeen myös muunsukupuolisilla työntekijöillä, joilla on mahdollisuus tulla raskaaksi tai imettää, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Jonna Weisell-Laitinen.
Lyijylle altistavissa töissä työnantajan tulee tiedottaa kaikille työntekijöille lyijyaltistumisen riskeistä raskaudelle ja imetykselle. Työntekijöitä on myös muistutettava kertomaan raskaudesta tai imetyksestä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Lisäksi työnantajan on pidettävä luetteloa kaikista lyijylle ja muille lisääntymisterveydelle vaarallisille aineille altistuvista työntekijöistä. Tietoja ei ilmoiteta erilliseen rekisteriin, vaan työnantaja säilyttää ne itse viiden vuoden ajan.
Lue lisää
- Valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä | 113/2024 | Lainsäädäntö | Finlex
- Kemikaalialtistumisen biomonitorointi | Usein kysyttyjä kysymyksiä biomonitoroinnin tulosten tulkinnasta | Työterveyslaitos
Lisätiedot
- Piia Taxell, vanhempi asiantuntija, piia.taxell [at] ttl.fi (piia[dot]taxell[at]ttl[dot]fi), +358 30 474 2234
- Jonna Weisell-Laitinen, erityisasiantuntija, jonna.weisell-laitinen [at] ttl.fi (jonna[dot]weisell-laitinen[at]ttl[dot]fi), +358 30 474 3393
