Työperäisten sairauksien rekisteristä (TPSR) julkaistut tuoreimmat tiedot vahvistavat kuvaa siitä, miten suomalainen työelämä toipui koronapandemiasta vuonna 2023. Kahden edellisen synkän vuoden jälkeen ammattitautina todettujen COVID-19-infektioiden tapausmäärä aleni yli 80 prosenttia.
Vahvistettujen ammattitautien tapausmäärät vähenivät erityisesti työikäisten keskuudessa. Kirjatuista tapauksista vahvistui 46 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Yli 65-vuotiailla vahvistettujen ammattitautitapausten osuus pysyi korkeana (69 prosenttia kirjatuista tapauksista).
Ammattitaudit osuvat yhä etenkin naisiin
Työikäisten ammattitautitapausten sukupuolijakauma säilyi naisvoittoisena. Työikäisten ammattitauteja todetaan erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä maataloudessa. Syyhytapausten määrä nousi moninkertaiseksi vuonna 2023 verrattuna aiempiin vuosiin.
– Suomessa on muutaman viime vuoden aikana vallinnut syyhyepidemia, joka todennäköisesti heijastuu työperäisten syyhytapausten määrään, ylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta sanoo.
Erityisen yleisiä ammattitauteja ovat ammatti-ihotaudit. Kosketusihottumaa aiheuttavat erityisesti epoksikemikaalit, kumikemikaalit, säilöntäaineet, märkätyö sekä erilaiset kasvi- ja eläinperäiset altisteet.
– Ammatti-ihotaudeissa ei ole kyse mistään vähäpätöisestä asiasta. Ne voivat heikentää työkykyä merkittävästi, ja vaikuttaa haitallisesti sairastuneen työuraan, Pesonen muistuttaa.
Asbestin haitat näkyvät yhä ammattitautikuolemissa
Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa. Niistä lähes kaikki olivat asbestin aiheuttamia. Asbestialtistuminen on ollut 1990-luvun alkupuolelle saakka yleistä monissa työtehtävissä, esimerkiksi rakennusalalla.
Asbestisairauksiin liittyy pitkä viive altistumisen ja sairauden puhkeamisen välillä, joka selittää todettuja ammattitautikuolemia. Yleisimmät ammattitautikuolemaan johtaneet sairaudet olivat mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon pahanlaatuinen kasvain ja keuhkosyöpä.
Ammattitautikuolemat on kirjattu Työperäisten sairauksien rekisteriin vuodesta 2020 alkaen.
Ammattitauti-ilmoituksia jää edelleen tekemättä
Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista, sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Lupa- ja valvontavirastoon (aiemmin Aluehallintovirasto). Ammattitauti-ilmoitusten tietoja käytetään työsuojelun valvonnassa työolosuhteiden parantamiseksi, altistumisen vähentämiseksi sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisemiseksi.
– Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta yli puolet ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapauksista on jäänyt ilmoittamatta Lupa- ja valvontavirastoon. Jatkossa on keskeistä tiedottaa ja kouluttaa lääkäreitä ilmoitusvelvollisuuteen liittyen, ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta toteaa.
Mikä on Työperäisten sairauksien rekisteri?
- Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR) on vuonna 1964 perustettu Työterveyslaitoksen ylläpitämä lakisääteinen rekisteri, johon kirjataan tiedot vahvistetuista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä.
- Tapaturmavakuutuslaitokset lähettävät ammattitautiaineiston Tapaturmavakuutuskeskukselle (TVK), joka toimittaa kyseisen aineiston rekisteriin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) toimittaa oman ammattitautiaineistonsa suoraan rekisteriin. Vakuutusyhtiöiden ammattitautiaineisto saapuu rekisteriin viiveellä. Vakuutusyhtiöaineistoa täydennetään lääkäreiden Lupa- ja valvontavirastoon (aiemmin Aluehallintovirasto) tekemillä ammattitauti-ilmoituksilla.
Lisätiedot
- Kirsi Koskela, ylilääkäri, Työterveyslaitos, kirsi.koskela [at] ttl.fi, puh. 043 820 0452
- Ville Ojanen, erikoislääkäri, Työterveyslaitos, ville.ojanen [at] ttl.fi, puh. 050 478 7296
- Maria Pesonen, ylilääkäri, Työterveyslaitos, maria.pesonen [at] ttl.fi, puh. 046 850 5031
- Johanna Lehtimäki, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, tpsr [at] ttl.fi
