Kuivitus on lypsykarjatiloilla välttämätön osa jokapäiväistä työtä. Lehmät lepäävät suuren osan ajasta kuivikkeen päällä, joten kuivikkeella on merkitystä eläinten hyvinvoinnille, tuottavuudelle ja elintarviketurvallisuudelle. Kuivikevalinnat vaikuttavat myös työntekijöiden terveyteen.
Työterveyslaitoksen ja kuuden muun toimijan Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut -hankkeessa selvitettiin, millaisille epäpuhtauksille työntekijät altistuvat kuivikkeita käsitellessään. Tutkimuksessa vertailtiin turvetta, hiekkaa ja lietelannasta puristettua kuivajaetta eläinten, työntekijöiden ja ympäristön näkökulmasta.
– Turve on ollut lypsykarjatiloilla yleisin kuivike, mutta siitä on luovuttava ilmastosyistä. Siksi hankkeessa selvitettiin vaihtoehtoisia kuivitusratkaisuja. Kaikissa tutkituissa kuivikkeissa havaittiin työntekijöiden terveyteen liittyviä riskejä, mutta riskit olivat erilaisia, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen.
Eri kuivikkeissa nousi esiin erilaisia terveysriskejä
Tulosten mukaan lietelannasta erotettu kuivajae sisälsi runsaasti suolistoperäisiä bakteereita ja niiden endotoksiineja, joita pääsee navetan sisäilmaan kuivikkeen levityksen ja käytön aikana. Tämä voi altistaa työntekijöitä erityisesti hengityselimiin kohdistuville terveyshaitoille ja sairauksille. Kuivajae voi lisätä tartuntatautipainetta eläinten ja ihmisten välillä.
Hiekkakuivikkeen ongelmaksi nousi kvartsipöly. Mittauksissa kuivitustyötä tekevän työntekijän hengitysvyöhykkeellä kvartsialtistuminen oli korkeimmillaan noin 30 prosenttia kvartsin ilmapitoisuuden raja-arvosta eli HTP-arvosta. Pahin altistumistilanne syntyy talvella, kun navetan ilmanvaihtoa rajoitetaan.
Myöskään turve ei osoittautunut työntekijän kannalta ongelmattomaksi vaihtoehdoksi. Se pölyää paljon kuivitustyön aikana ja sisältää runsaasti hiiva- ja homesieniä. Turvepölylle altistuminen lisää hengityselinsairauksien riskiä.
Tuloksia voi hyödyntää kuivikevalinnoissa ja tilojen suunnittelussa
Tulokset osoittavat, että kuivitusratkaisua ei kannata arvioida vain eläinten hyvinvoinnin, saatavuuden tai kustannusten näkökulmasta. Valinnoilla on merkitystä myös työn turvallisuudelle, työntekijöiden terveydelle ja eläintuotannon kokonaisturvallisuudelle.
Tutkimustieto auttaa arvioimaan kuivikevaihtoehtojen riskejä, valitsemaan tilalle sopivia ratkaisuja ja vähentämään altistumista. Tuloksista on koottu käytännönläheisiä tietopaketteja ja ohjeita, joita voidaan hyödyntää sekä uusien ratkaisujen suunnittelussa että jo käytössä olevien kuivitusratkaisujen riskien hallinnassa.
– Kuivitusratkaisut olisi hyvä ottaa huomioon jo eläinrakennusten suunnittelu- ja muutosvaiheessa. Näin voidaan parantaa tilan toimivuutta, vähentää altistumista ja välttää virheinvestointeja, sanoo Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä.
Lue lisää
- Tietoa altistumisen ehkäisystä eläinten kuivitustyössä (pdf): Hallitse altistumista eläinten kuivitustyössä -esite
- Tietoa biologisista altisteista työpaikalla (ttl.fi): Biologiset altisteet työpaikalla
- Tietoa nautakarjataloudesta sekä kotieläinten rakennusratkaisuista: laari.info-tietopankki / kotieläintuotanto
Hankkeen tiedot
- Hankesivu: Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaistu (LAKU)
- Rahoittajat: JTF, Euroopan unionin osarahoittamana Pohjois-Savon liitto sekä Työterveyslaitos.
Lisätiedot
- Sirpa Laitinen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, sirpa.laitinen [at] ttl.fi (sirpa[dot]laitinen[at]ttl[dot]fi), +358 046 851 1911
- Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos, jukka.maittala [at] ttl.fi (jukka[dot]maittala[at]ttl[dot]fi), +35840 753 2017
