Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla -hankkeen uutinen 8.4.2026
Generatiivinen tekoäly on muuttanut monien finanssialan asiantuntijoiden työnkuvaa. Aiemmin esimerkiksi lainaratkaisuista ja sopimusehdoista laadittavat kirjalliset yhteenvedot saattoivat edellyttää tiedon kokoamista useista eri järjestelmistä, tekstin kirjoittamista ja viimeistelyä pääosin manuaalisesti. Tekoälyn myötä työ voi nyt valmistua nopeammin, mutta samalla työnkulkuun on tullut uusia arvioinnin ja laadunvarmistuksen vaiheita.
Asiantuntijoiden on pysähdyttävä pohtimaan, missä tilanteissa tekoälyä voi käyttää, mitä tietoa sille voi syöttää ja miten voi varmistua lopputuloksen oikeellisuudesta.
– Tällaiset pysähdykset ovat arjessa pieniä, mutta niiden kerrannaisvaikutus voi olla suuri. Ne muuttavat työn rytmiä ja kokemusta siitä, missä kohtaa oma vastuu ja huolellisuus aktivoituvat, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
Generatiivisen tekoälyn käyttö arkipäiväistyy
Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla -hankkeessa on tarkasteltu generatiivisen tekoälyn käyttöä finanssialalla kyselyaineiston avulla vuosien 2025 ja 2026 alussa. Tuloksista käy ilmi, että tekoälyn käyttö on yleistynyt nopeasti. Vuoden 2026 kyselyssä jo noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi käyttävänsä generatiivisen tekoälyn sovelluksia oman työnsä tukena.
Samalla organisaatioiden ohjeistus tekoälyn käytöstä on yleistynyt selvästi. Rahoitusalalla 68 prosentilla organisaatioista oli tekoälyn käyttöä koskeva linjaus vuoden 2026 alussa, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 47 prosenttia. Vakuutusalalla luku nousi 51 prosentista 65 prosenttiin.
– Tulokset kertovat siitä, että tekoäly ei ole finanssialalla enää vain kokeilu, vaan osa arjen työkalupakkia, jota myös pyritään hallitsemaan yhteisin pelisäännöin, sanoo Yli-Kaitala.
Vahva sääntelypohja auttaa, mutta ei poista käytännön jännitteitä
Tekoälyn käytön yleistyessä realismi sen hyödyistä ja rajoituksista näyttää vahvistuneen.
Vuoden 2026 aineistossa runsas kolmannes vastaajista koki, että heidän organisaatiossaan luotetaan liikaa tekoälyn mahdollisuuksiin. Samaan aikaan tiedon luotettavuuteen liittyvät epäilykset ovat lisääntyneet. Esimerkiksi rahoitusalalla niiden osuus, jotka arvioivat generatiivisen tekoälyn lisäävän tiedon luotettavuutta, laski 37 prosentista 13 prosenttiin.
Tätä kehitystä voidaan pitää merkkinä kypsymisestä: käyttökokemuksen myötä opitaan, missä työkalu on hyödyllinen ja missä tarvitaan enemmän varmistamista.
Finanssialalla vahva sääntelykehikko ja selkeät pelisäännöt ovat tekoälyn käytön kannalta etu, mutta tulosten perusteella sääntely ei kuitenkaan tee kaikista arjen käyttötilanteista yksinkertaisia.
– Käytännössä kysymys ei ole vain siitä, saako tekoälyä käyttää, vaan siitä, missä, miten ja millä ehdoilla käyttö on eri tilanteissa hyväksyttävää. Tärkeää on varmistaa, ettei vastuu ja epävarmuus jää yksittäisten työntekijöiden kannettavaksi, muistuttaa Yli-Kaitala.
Tarina tuottavuudesta ei ole suoraviivainen
Tekoälyyn liitetään usein odotus työn tehostumisesta, ja myös finanssialan aineistossa sen hyödyt tunnistetaan laajasti.
Tulokset muistuttavat kuitenkin, ettei tuottavuuden kasvu automaattisesti tarkoita työn kevenemistä. Tekoäly voi nopeuttaa ensimmäisten versioiden laatimista, jolloin asiantuntijan työn painopiste siirtyy yhä enemmän tarkistamiseen, rajaamiseen ja perusteluun. Näin ollen työ ei välttämättä vähene, vaan sen luonne muuttuu.
Tämä näkyy myös vastaajien kokemuksissa omasta työstä. Viime vuoteen verrattuna yhä useampi rahoitusalalla työskentelevä koki tekoälyn lisäävän sekä työstä innostumista että työkuormitusta.
Siksi vaikutuksia ei kannata tarkastella vain plussina tai miinuksina, vaan arvioida tehtäväkohtaisesti, millaisilla pelisäännöillä ja tuella tekoälyn hyödyt saadaan parhaiten käyttöön.
Mitä tästä kannattaa ottaa työpaikoille mukaan?
Tulosten perusteella keskustelu on siirtymässä siitä, otetaanko tekoäly käyttöön, siihen, miten käyttö sovitetaan työhön vastuullisesti, niin että työn laatu ja luottamus säilyvät. Tämä edellyttää työpaikoilta esimerkiksi:
- selkeästi määriteltyjä käyttötapauksia ja tehtävärajauksia
- yhteisesti sovittuja tapoja tarkistaa ja varmistaa työn tulokset
- kulttuuria, jossa huolten esittäminen nähdään valppautena, ei kielteisenä asenteena.
– Keskeinen kysymys ei ole enää “mitä tekoäly tekee”, vaan “miten me toimimme sen kanssa”, summaa Yli-Kaitala.
