Työpuntarin webinaarissa Miten tekoäly voi tehdä työstä parempaa? tämän vuotista teemaa Hyvinvointia tekoälymurrokseen käsiteltiin monesta näkökulmasta. Tuoretta tekoälyn hyödyntämiseen liittyvää tutkimustietoa avattiin tietoiskumaisilla asiantuntijaesityksillä. Tekoälyn syvempiinkin ulottuvuuksiin pureuduttiin paneelikeskustelulla.
Lisäksi ääneen pääsivät kansalaiset tutussa formaatissa, Työpuntari-gallupissa. Siinä vastaajat suhtautuivat tekoälyn mahdollisuuksiin ehkä yllättävänkin positiivisesti.
– Se on myös oma havaintomme haastatteluissa. Ei ole sellaista vastustusta kuin yleensä puhutaan, tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta kiteytti.
Samoilla linjoilla on myös kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta. Hän korosti tekoälyn muutoksen nopeutta. Yrityksissä on hyvin ripeästi siirrytty kielimalleista agentteihin, jotka pystyvät todella osallistumaan töiden tekemiseen. Samoin algoritminen johtaminen yleistyy vauhdilla.
– Työtä ohjataan entistä enemmän digitaalisten järjestelmien voimin, ilman että ihminen osallistuisi työn ohjaamiseen tai valvontaan. Suomessa jo lähes 90 prosenttia varastotyön ja asiakaspalvelun tai telemarkkinoinnin tehtävissä toimivista työntekijöistä ilmoitti työssään olevan algoritmista johtamista, Valtonen kertoi.
Tekoäly lisää päätösten tarvetta
Työterveyslaitoksen hankkeessa Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla on havaittu, että tekoälyn myötä erilaisten pienten päätösten ja arvioitavien asioiden määrä työpaikoilla on kasvanut.
– Havainnot työpaikoilla osoittavat, että osaamispaine kasvaa ja työn luonne muuttuu. Samalla kokemus voi muuttua kaksijakoisesti: tarjolla on sujuvuutta ja innostusta, mutta myös uudenlaista intensiivistymistä ja kuormitusta, arvioi hanketta vetävä erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
– Osaamispaineiden lisäksi työn luonteen muutos voi kuormittaa. Meillä on yhä enemmän vaihtoehtoja, työhön liittyy valikointia, arviointia, mikä voi kuormittaa. Kannamme vastuuta aiempaa epävarmemmissa olosuhteissa. Työn nopeuttaminen ei aina tarkoita sitä, että työ on tuottavampaa, Yli-Kaitala huomautti.
Paneelissa uskottiin uudistumisen tarpeeseen
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra jakaa muutamassa vuodessa peräti 50 miljoonaa euroa hankkeisiin ja tutkimukseen, jotka edistävät tekoälyn ja datan hyödyntämistä erityisesti julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi. Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen avasi Sitran tiukkoja kriteerejä, kun rahoitusta tekoälyn ja tuottavuuden kehittämiseksi hankkeissa ja organisaatioissa jaetaan.
– Rahoitusta jaettaessa edellytetään, että työ joko vähenee tai palvelun laatu paranee. Lisäksi hakijoiden on kerrottava mihin rahat käytetään, otetaanko ne sieltä budjetista oikeasti pois, väheneekö henkilöstö tai miten se palvelun paraneminen voidaan oikeasti todentaa, Jääskeläinen korosti.
Myös yksittäiseltä ihmiseltä tarvitaan Jääskeläisen mukaan vastaavanlaista uudistumistarvetta kuin työelämältä.
– Meidän täytyy ihmisinä hieman haastaa itseämme. Meidän pitää kestää sopivassa määrin, että me ei mennä rikki, Jääskeläinen sanoi.
– Ihmiset kestävät kyllä. Ihmisethän ovat innoissaan tekoälyn käytöstä. Ei ole todellakaan optimi, että olisi nollakuormitus. Ihminen kaipaa henkistä, fyysistä ja kognitiivista kuormaa. Olisiko nyt mahdollisuus näillä työkaluilla ja tekoälyratkaisuilla tehdä sujuvammin työtä ja voida hyvin, Kalakoski pohti paneelissa.
Tekoälyssä voi piillä virheiden mahdollisuus
Tekoälyn riskejä on saanut maistaa yksi tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijäorganisaatioista Suomessa, maan suurin sanomalehti Helsingin Sanomat. Hiljattain Helsingin Sanomiin lipsahti tekoälyn tuotoksena virhe, että Kaakkois-Suomeen päätyneet droonit olisivat muka olleet Venäjältä peräisin. Virhe korjattiin minuuteissa, mutta tapathunut nosti esiin keskustelua tekoälyn riskeistä.
Helsingin Sanomien kehitysjohtaja Esa Mäkinen kertoi paneelissa, että tapahtuma on käyty perusteellisesti läpi, ja huomattu, että virhe vain odotti tapahtumistaan. Siitä on otettu opiksi.
– Hyvin nopeassa tahdissa muutettiin (toimituksellinen) järjestelmä sellaiseksi, että se korostetusti kertoo, mikä on tekoälyn tuottamaa, mikä ihmisen tuottamaa. Vähän hidastettiin prosessia ja nyt korostetaan tarkistettavuutta. Kyse oli vahvistusharhavirheestä eli ihmiset olivat oppineet luottamaan järjestelmään, joka yleensä on virheetön, Mäkinen sanoi.
Webinaari kokonaisuudessaan on katsottavissa Ylen avoimessa areenassa kuukauden ajan ja senkin jälkeen Työpuntarin kotipesässä osoitteessa Työpuntari.fi.
Katso webinaaritallenne ja tutustu asiantuntijoihimme
Miten tekoäly voi tehdä työstä parempaa? | Avoin areena | Yle Areena
Tutustu Työterveyslaitoksen tekoälyn asiatuntijoihin
Poikkea puntaroimassa tekoälyn kysymyksiä
