Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla -hankkeen verkkouutinen 23.9.2025
Tekoälyn seurauksiin liitetään paljon uhkakuvia: Tehdastyöntekijöiden suoritusta mitataan yhä tarkemmin, kun algoritminen äly tarkkailee käsien liikkeitä, taukojen pituuksia, suoritteiden määrää ja jakaa bonuksia tuottavuudesta. Tehtaista tulee alustatalouden lakien mukaisia pelillistettyjä suoritetehtaita, joissa nopeus korostuu ja stressi kasvaa. Lopulta mittarit, joiden piti parantaa tehokkuutta, rapauttavat työkyvyn ja suoritustaso romahtaa.
– Maailmalla tämänkaltaiset työolot eivät ole enää välttämättä pelkkä dystooppinen tulevaisuudennäkymä. Vastaavaa kehitystä on jo nähtävissä esimerkiksi tehdastyössä, sosiaalisen median sisällöntuotannossa, tekoälyn opetusdatan käsittelyssä, kuljetusalalla ja asiantuntijatyössä, kertoo vanhempi asiantuntija Kristian Lukander Työterveyslaitoksesta.
Lukander osallistui Turussa elokuun lopussa järjestettyyn Work2025-konferenssiin, jonka teema keskittyi tekoälyyn ja työn teknologisiin alustoihin.
Konferenssin keskeinen viesti oli selvä: tekoälyn integroiminen työelämään eettisesti, kestävästi ja työhyvinvointia ja työkykyä edistävästi vaatii viisautta, eikä ainoastaan teknologisia, vaan myös sosiaalisia innovaatioita.
"Data on uusi öljy" – kuka todella hyötyy?
Antonio Casilli nosti keynote-puheenvuorossaan esille tekoälyn tuotantoketjun kovat totuudet: datan valmistelua ja esiprosessointia tekoälyn purtavaksi tehdään lähinnä eteläisen pallonpuoliskon köyhemmillä alueilla tai yhteiskunnan marginalisoiduissa ryhmissä.
Kun datasta puhutaan uutena öljynä, voi analogian käsittää paitsi raaka-aineen ja käyttövoiman näkökulmasta myös yhteiskuntaluokkien välisen riiston välikappaleena. Suomalaisen työelämän näkökulmasta voi pohtia, missä kohtaa tekoälyn arvoketjua kotimaiset yritykset toimivat.
– Olemmeko dataa tuottavia muurahaisia vai pääsemmekö hyötymään jalostusasteen nostosta? Jos emme halua joutua digitaalisen siirtomaavallan välikappaleiksi, meidän on investoitava omaan teknologiaosaamiseen ja varmistettava, että hyödyt jakautuvat reilusti, Lukander sanoo.
Johtajuus muutoksessa – robotti vai ihminen?
Islannin kalanprosessointilaitoksissa tekoälyn ja automaation vaikutuksia tutkivan Dilys Quarteyn esityksen otsikko kuvasi työntekijän tunnelmia osuvasti: "Joskus tunnen itseni robotiksi."
Kun algoritmit ohjaavat yhä tarkemmin työn tekemistä, inhimillisyys uhkaa kadota. Tahti kiristyy, sosiaalinen vuorovaikutus vähenee ja suorituspaineet kasvavat. Suomalaisessa työkulttuurissa, jossa arvostetaan tasavertaisuutta ja yhteisöllisyyttä, tämä kehitys on erityisen huolestuttava.
Työterveyslaitoksen Tekoäly ja algoritmit johtajuuden tukena -hankkeen tutkijat korostivat tilaisuudessa, että parhaimmillaan tekoäly voi toimia assistenttina, sosiaalisena katalyyttinä ja ajattelukumppanina – muttei työntekijän korvaajana.
Esihenkilöille viesti oli rohkaiseva: tekoäly voi myös vahvistaa johtajuutta, vaikka se muuttaakin organisaatioiden vastuurakenteita. Positiivinen kehitys edellyttää kuitenkin tietoista valintaa siitä, miten teknologiaa käytetään.
Tavoitteet horisontissa
Oslon yliopiston Margunn Aanestad kuvaili puheenvuorossaan tekoälyä "horisonttikonseptiksi" – kun luulet saavuttaneesi sen, horisontti on siirtynyt jo muualle. Teknologiakenttä muuttuu tällä hetkellä niin nopeasti, että mukana pysyminen voi olla haastavaa.
Aanestadin mukaan tekoälyn avulla voidaan saada aikaan merkittäviä tuottavuusetuja, kun sen käyttöönotto valmistellaan kunnolla, kulttuuri sallii kokeilut ja sosioteknologiset seikat otetaan huomioon.
– Suomalaisen työelämän pitäisi viimeistään nyt herätä siihen, että teknologiastrategia ei voi olla erillään henkilöstöstrategiasta, ja toisaalta jos yrityksellä vielä ei ole tekoälyn tulemiseen omaa kantaa tai strategiaa, kohta voi olla myöhäistä, toteaa Lukander.
Alustat ja valta
Norhteastern Universityn Steven Vallasin mukaan alustat, kuten Uber ja Wolt, ovat verhonneet itsensä "ole oma pomosi" -filosofialla, vaikka todellisuudessa algoritmit määräävät yhä tarkemmin, mitä töitä kenellekin tarjotaan ja millä ehdoilla.
Suomalaiselle sosiaalipolitiikalle tämä asettaa haasteen: miten varmistamme, että digitalisaatio ei synnytä kahden kerroksen työmarkkinoita? Vaikka keikkatyömarkkinat ovat Suomessa vielä pienet, niiden nopea kasvu vaatii huomiota.
Vallasin tutkimus osoittaa, että alustatyöläisten kokemukset riippuvat vahvasti yhteiskunnallisesta asemasta. Haavoittuvimmassa asemassa olevat joutuvat todennäköisemmin toimimaan pakosta, kun taas parempiosaisille alustatyö voi olla lisätulojen lähde tai jopa vapaa-ajan täytettä.
Mitä voimme tästä oppia?
Lukanderin mukaan konferenssin viestit ovat sekä varoittavia että toiveikkaita.
Tekoäly mullistaa työelämän, mutta lopputulos ei ole ennalta määrätty, vaan riippuu siitä, millaisia valintoja teemme nyt. Organisaatioiden on edelleen sijoitettava ihmisiin ja osaamiseen, ei vain teknologiaan. Ajattelua ei kannata ulkoistaa tekoälylle, vaan sitäkin pitäisi osata käyttää omaa ajattelua tukevana kumppanina.
– Kysymys on siitä, osaammeko kesyttää tekoälyn palvelemaan tarpeitamme vai antaudummeko sen, tai tekoälyt omistavien organisaatioiden, rengeiksi, Lukander tiivistää.
– Suomalaisessa työelämässä on hyvät lähtökohdat tehdä oikeita valintoja. Meillä on vahvat yhteiskunnalliset tasa-arvoa tukevat rakenteet, korkea koulutustaso ja kulttuuri, joka arvostaa yhdenvertaisuutta. Näitä vahvuuksia kannattaisi nyt hyödyntää ja viedä kehitystä kohti inhimillistä tekoälyaikaa.
Lisätiedot
- Kristian Lukander, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, +358304742531, kristian.lukander [at] ttl.fi (kristian[dot]lukander[at]ttl[dot]fi)
Tekoäly nyt -uutiset
- Tekoäly nyt -uutiset ovat osa Työterveyslaitoksen Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla -hanketta, jossa tutkitaan, miten generatiivinen tekoäly vaikuttaa työpaikkojen käytäntöihin ja asiantuntijoiden työhön ja etsitään ratkaisuja, jotka tukevat tekoälyn kestävää käyttöönottoa työelämässä.
- Yhdeksänosainen Tekoäly nyt -uutissarja nostaa esille tekoälyn kehitykseen liittyviä ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia.
- Tämän uutisen kuvitus on luotu tekoälypohjaisella kielimallilla Ideogram Upscale 1.0.
Tutustu myös
- Seuraa hankkeen tuloksia ja Tekoäly nyt! -uutisia tutkimuksen verkkosivuilla: Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla – tietoa, ratkaisuja ja visioita | Työterveyslaitos (ttl.fi). Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
Työterveyslaitos – 80 vuotta hyvinvointia työstä
- Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Olemme jo vuodesta 1945 rakentaneet terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.
- Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
