Altistuminen hengitysteitä ärsyttäville aineille voi johtaa ärsytysastman kehittymiseen. Tyypillisiä työssä esiintyviä ärsyttäviä aineita ovat hapot, emäkset ja hapettavat aineet.
– Ärsytysastman aiheuttajista, taudinkuvasta ja ennusteesta on vain vähän tutkittua tietoa, vaikka joka kuudes aikuisiällä puhjennut astma on työperäinen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa ärsytysastmasta, jotta sen ennaltaehkäisyä ja hoitoa voidaan kehittää, sanoo Jussi Lantto.
Heikko oireiden hallinta yhteydessä työkykyyn
Väitöstutkimuksessa selvisi, että potilailla oli runsaasta astmalääkityksestä huolimatta heikentynyt oireiden hallinta verrattuna muihin ammattiastmapotilaisiin. Astman pahenemisvaiheet ja heikentynyt fyysinen toimintakyky olivat potilailla yleisiä.
Ärsytysastmapotilaat myös arvioivat työkykynsä ja elämänlaatunsa huonommaksi kuin muut astmapotilaat.
– Heikko oireiden hallinta, päivittäinen astmalääkkeiden käyttö ja heikentynyt fyysinen kunto vaikuttavat olevan potilailla pitkäaikaisia haasteita. Nämä haasteet ovat myös yhteydessä toisiinsa, Jussi Lantto toteaa.
Tukea oireiden hallintaan ja fyysiseen aktiivisuuteen
Tutkimus korostaa, että ärsytysastman ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen on tärkeää. Potilaille tulee tarjota tukea oireiden hallintaan ja fyysisen aktiivisuuden ylläpitoon.
– Työpaikoilla ja työterveyshuolloissa on tärkeää tuntea hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävät aineet ja niiden pitoisuudet hengitysilmassa sekä tehdä riittäviä toimia altistumisen vähentämiseksi. Ammattiastmaepäilyt on lähetettävä jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai erikoissairaanhoitoon, Jussi Lantto toteaa.
Tutkimuspopulaatio koostui 69 potilaasta, joilla on diagnosoitu ärsytysastma Työterveyslaitoksessa vuosien 2004–2018 aikana. Suurin osa altistuneista työskenteli raskaassa teollisuudessa, kuten sellu-, kemian- tai metalliteollisuudessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 7.2.2025
- Lääketieteen lisensiaatti Jussi Lanton väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa lääketieteellisessä tiedekunnassa 7.2.2025 kello 13. Tilaisuus järjestetään osoitteessa Haartmaninkatu 3, Haartman-instituutti, luentosali 1.
- Vastaväittäjänä on professori Hannu Kankaanranta Tampereen yliopistosta ja Göteborgin yliopistosta, ja kustoksena on professori Marjukka Myllärniemi.
Tutustu väitöskirjaan: Irritant-induced occupational asthma: Risk factors, clinical characteristics and prognosis (helda.helsinki.fi)
