Astmaa sairastaa noin joka kymmenes suomalainen aikuinen, ja työperäisten syiden osuus aikuisiällä alkavasta astmasta on noin 16 prosenttia. Ammattiastma aiheutuu työstä, työn pahentamassa astmassa työ vaikeuttaa astman oireita.
Ammattiastma ja työn pahentama astma on liitetty yksilön työtehon laskuun, kohonneeseen työkyky- ja työttömyysriskiin, työuran katkoksiin sekä sairastuneen taloudellisen tilanteen heikentymiseen. Suomalaista pitkän seurantajakson tutkimustietoa työhön liittyvän astman vaikutuksesta työuraan ja työkykyyn ei ole aiemmin ollut käytettävissä.
– Halusimme uutta suomalaista tietoa ammattiastman ja työn pahentaman astman tunnistamisen kehittämiseksi ja toisaalta näiden sairauksien ennusteen selvittämiseksi, kertoo ylilääkäri Hille Suojalehto Työterveyslaitoksesta.
Työhön liittyvän astman ennuste -tutkimuksessa selvitettiin ammattiastman ja työn pahentaman astman pitkäaikaisennustetta astman hallinnan ja vaikeusasteen, elämänladun, työkyvyn ja työelämään osallistumisen suhteen.
Lähes kaikille työhön liittyvää astmaa sairastaville jäi pysyvää lääkehoitoa vaativa astma
Tutkimuksessa todettiin, että lähes kaikille vastaajille jäi pysyvää lääkehoitoa vaativa astma. Valtaosa käytti runsasta astmalääkitystä ja astmaoireita esiintyi usein. Ammattiastman ja työn pahentaman astman ennusteet olivat varsin samanlaisia.
Tutkimusaineisto koostui Työterveyslaitoksen potilastietorekisteristä kerättyyn tietoon noin kuudestasadasta ammattiastman vuoksi tutkimuksissa olleesta henkilöstä. Seurantatutkimuksen avulla selvitettiin eri altisteisiin, ammattiryhmiin ja työntekijöihin liittyviä riskejä.
Suurimmat ammattiryhmät olivat kampaajat, teollisuuden työntekijät, leipurit ja kokit, sekä maataloustyöntekijät ja maanviljelijät. Tavallisimmat ammattiastman aiheuttajat olivat jauhot ja viljat, isosyanaatit, sekä lehmät ja muut eläinperäiset altisteet.
Ammattiastmapotilaista kaksi kolmasosaa oli vaihtanut ammattia ja ammatillista kuntoutusta oli saanut noin puolet. Työn pahentamaa astmaa sairastavista ammattia oli vaihtanut lähes puolet ja kolmasosa oli saanut ammatillista kuntoutusta. Työttömyys astmaoireiden alkamisen jälkeen oli varsin yleistä molemmissa ryhmissä.
Potilaita täytyy seurata säännöllisesti ja kuntoutuspolkua kehittää
Ammattiastman varhainen tunnistaminen ja aiheuttavalle tekijälle altistumisen varhainen lopettaminen tai merkittävä vähentäminen ovat keskeisiä ennusteen kannalta.
Tutkimustulosten perusteella ammattiastmaa ja työn pahentamaa astmaa sairastavia potilaita on tarpeen seurata säännöllisesti työterveyshuollossa tai perusterveydenhuollossa sekä tarvittaessa keuhkosairauksien erikoislääkärin toimesta.
– Suuri työttömänä olleiden määrä viittaa siihen, että korvausjärjestelmä ei tue näitä potilaita riittävän hyvin. Ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä viiveitä tulisi tarkastella ja potilaiden kuntoutuspolkua kehittää, sanoo Hille Suojalehto.
Tutkimuksessa tuotettiin huoneentaulu, joka tukee herkistymisen aiheuttaman ammattiastman tunnistamista ja tutkimista työterveyshuollossa ja muualla terveydenhuollossa. Tunnistaminen auttaa kohdistamaan ennaltaehkäiseviä toimia työpaikoilla ja työterveyshuollossa eniten tarvitseville.
Lisätiedot
- Hille Suojalehto, ylilääkäri, Työterveyslaitos, 040 533 1684, hille.suojalehto [at] ttl.fi (hille[dot]suojalehto[at]ttl[dot]fi)
Lue lisää
- Lataa huoneentaulu herkistymisen aiheuttaman ammattiastman tutkimisen tueksi: Herkistymisen aiheuttama ammattiastma (PDF)
- Tutustu Työhön liittyvän astman ennuste – TASTE -hankkeeseen: Työhön liittyvän astman ennuste – TASTE | Työterveyslaitos
- Lue hankkeen loppuraportti: Työhön liittyvän astman ennuste (julkari.fi)
