Väitös: Sosiaalinen media muokkaa hoivaa ja rakentaa empatiaa viestinnän keinoin

Työterveyslaitoksen tutkijan Vilja Levoniuksen väitöstutkimus osoittaa, että sosiaalisen median työkäyttö voi muuttaa hoivan sisältöjä sekä rakentaa empatiaa viestinnällisesti. Tulosten mukaan empatia ja hyvinvointi rakentuvat arjen käytännöissä ja niitä voi johtamisessa tietoisesti vahvistaa.
Vaaleahiuksinen nainen vaaleanpunainen bleiseri päällä katsoo kameraa ja taustalla näkyy metsää
Vilja Rydman
Vilja Levonius
erikoistutkija

Sosiaalisen median päivitys osana työtä on normaalia monissa ammattiryhmissä. Uutta se on kuitenkin ikääntyneiden hoivassa, jossa perinteisemmän hoivan ohella osa hoitajien työtä on sosiaalisen median päivitys. Uuden teknologian integroituminen osaksi hoivaa muokkaa työn käytäntöjä, vuorovaikutuksellisuutta ja empaattisia ulottuvuuksia.

Empatia näyttäytyy monimuotoisena, suhteessa syntyvänä ilmiönä

Empatialla on suuri merkitys – ei vain yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa, vaan myös siinä, miten organisaatiot toimivat ja tekevät valintoja. Samalla, kun hoivatyössä resurssit pienenevät ja moni uupuu, ollaan jatkuvasti tekemisissä toisten ihmisten hyvinvoinnin ja haavoittuvuuden kanssa. Tutkijoiden ja haastatteluiden mukaan empatia on hoivan ytimessä ja voima, jonka avulla hoitajat jaksavat vaikeinakin päivinä.

Tutkija Vilja Levoniuksen väitöstutkimus korostaakin empatiaa hoivan keskeisenä arvona ja tarkastelee tätä suhteessa hoivan käytäntöihin ja sosiaaliseen mediaan.

– Näen tutkimuksessa empatian aiempaa laajempana käsitteenä: se rakentuu ja muotoutuu työyhteisöjen käytännöissä, viestinnässä ja myös teknologian välityksellä. Aihe on merkityksellinen, koska se auttaa ymmärtämään, miten hoivasta voidaan tehdä inhimillisempää ja samalla kestävämpää työntekijöille ja koko organisaatiolle, kertoo Levonius.

Sosiaalinen media muovaa hoivan käytäntöjä

Väitöstutkimus tarkastelee, miten sosiaalisen median käyttö työvälineenä ikääntyneiden palveluissa muuttaa hoivaa ja sen käytäntöjä, sekä rakentaa empatiaa viestinnällisesti.

Yksi keskeinen tutkimustulos on se, että hoivan käytänteet muuttuivat some-päivitysten ehdoilla. Sosiaalisen median visuaalisuus voi ohjata tekemistä samaan suuntaan, mitä on totuttu näkemään somessa muuallakin.

– Tämä muuttaa sitä tapaa, jolla arkipäivää suunnitellaan. Osa hoitajista miettii, että tämä tai tuo näyttäisi hyvältä somessa. Esimerkiksi tänään paistaa aurinko, niin tarjoillaan iltapäiväkahvit ulkona, kun siitä saa niin kauniita kuvia, Levonius summaa.

Työpaikoilla kannattaa kehittää käytäntöjä, jotka tekevät empatiasta näkyvää

Ikääntyneiden hoivaa käsittelevä herkkä aihe ja tutkimusympäristö nostavat esiin myös eettisiä kysymyksiä. Osana tutkimusta oli tärkeää pohtia haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden yksityisyyttä, oikeutta päättää omasta näkyvyydestä tai hoitajien ajankäyttöön ja sosiaaliseen mediaan liittyviä eettisiä haasteita.

Tutkimusta tehdessä tutkimusetiikka oli tarpeen miettiä kokonaan uudelleen. Käytännössä tämä tarkoitti tutkimukseen osallistuneiden hoitajien mukaan ottamista merkityksenantoihin.

Osana väitöstutkimusta on syntynyt myös Empatia-niminen videoreflektiomenetelmä, joka kiinnittää huomiota arvostavaan kohtaamiseen ja hyvästä oppimiseen.

– Empatiaa on mahdollista oppia sekä yksilö- että organisaatiotasolla ja sitä tarkastellaan tuon kehittämämme menetelmän avulla. Koko tutkimus toimii vähän kuin esimerkkitapauksena, jossa yritän kuljettaa eettisiä kysymyksiä mukana alusta loppuun, Levonius tiivistää.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että työpaikoilla olisi hyvä kehittää käytäntöjä, jotka tekevät empatiasta näkyvää. Esimerkiksi palautekulttuuriin, konfliktien käsittelyyn ja siihen, että työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi. Samoin uusia digitaalisia välineitä käyttöönotettaessa on hyvä pohtia tehokkuuden ohella, miten ne vaikuttavat vuorovaikutukseen ja hoivan kokemuksellisuuteen.

–  Tutkimukseni osoittaa, että empatia ja hyvinvointi rakentuvat arjen käytännöissä ja niitä voi johtamisessa tietoisesti vahvistaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 22.8.2025

Lisätiedot

  • Vilja Levonius, tutkija, Työterveyslaitos, +358 50 452 2732, vilja.levonius [at] ttl.fi (vilja[dot]levonius[at]ttl[dot]fi)

Työterveyslaitos – 80 vuotta hyvinvointia työstä

  • Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Olemme jo vuodesta 1945 rakentaneet terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.
  • Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.

Jaa sisältö somessa!