Työterveyslaitos selvitti mielenterveyden tilaa ja sen kehitystä Suomessa vuosina 2010–2024. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea rekisteripohjaista indikaattoria eli mielenterveysdiagnooseihin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä ja sairauspoissaoloja sekä mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä.
Mielenterveysdiagnooseihin liittyvät erikoissairaanhoidon käynnit ja sairauspoissaolot ovat lisääntyneet etenkin vuosina 2021–2022, mutta mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat hieman vähentyneet. Koronapandemia on aiheuttanut kehitykseen tilapäistä heilahtelua. Näiden indikaattorien perusteella mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet erityisesti nuorten keskuudessa.
– Nämä kolme indikaattoria kuvaavat tilannetta, jossa on jo hakeuduttu hoitoon. Tarvitsemme muita indikaattoreita tai mittareita tunnistamaan oireita tai lievempiä tilanteita, joissa on myös suurin ennalta ehkäisyn potentiaali, sanoo TTL:n tutkimusprofessori Annina Ropponen.
Ammattiryhmien välillä on eroja, mutta kokonaiskuva on yhtenäinen
Tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveyden tilaa ja kehitystä myös kolmessa ammattiryhmässä vuosina 2010–2024, jotka ovat olleet poikkeuksellisen kuormittuneita erityisesti koronapandemian aikana: sosiaali- ja terveydenhuollossa, taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalla sekä ammattikuljettajien joukossa.
– Oletimme, että eri ammattialoilla mielenterveysongelmien ja niistä johtuvien poissaolojen määrät voisivat vaihdella. Yli kymmenvuotinen seuranta kuitenkin osoitti, että pieniä poikkeamia lukuun ottamatta tarkasteltujen ammattiryhmien mielenterveyden häiriöt ovat kehittyneet samansuuntaisesti kuin työikäisessä väestössä, Annina Ropponen kertoo.
– Mielenterveyden kehityksellä on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus, sillä se liittyy sekä työikäisten työssä jaksamiseen että julkisen terveydenhuollon kuormitukseen. Huolimatta samansuuntaisesta kehityksestä monessa ammattiryhmissä, ajankohtaista tietoa eri ammattiryhmien tilanteesta tarvitaan, jotta ennalta ehkäisyä ja hoitoa voidaan kohdentaa niille aloille, joilla tuen tarve on suurin, sanoo TTL:n tutkimuspäällikkö Pekka Varje.
Työterveyslaitos on julkaissut mielenterveyden tilaa kuvaavista indikaattoreista aineiston ja siihen liittyvän analyysin Työelämätieto-palvelussa. Data mahdollistaa vertailut sekä eri ammattiryhmien että väestön välillä, ja lisäksi vertailua voi tehdä että mielenterveys- ja muiden diagnoosien perusteella eri ikäryhmissä. Indikaattorien tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää seurannassa ja arvioinnissa.
Tutkimus: Mielenterveys sosiaali- ja terveysalalla, taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla sekä ammattikuljettajilla
- Tutustu dataan Työelämätieto-palvelussa.
- Aineistona on käytetty Työkyvyn tila Suomessa -hankkeessa kerättyä laajaa rekisteriaineistoa.
- Aineisto on analysoitu osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Hankkeen rahoitus tulee Suomen kestävän kasvun ohjelmasta EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Annina Ropponen, 043 825 1392, annina.ropponen [at] ttl.fi
- tutkimuspäällikkö Pekka Varje, 050 576 8236, pekka.varje [at] ttl.fi
