Työhyvinvoinnin tutkimuksessa pahoinvointia ja myönteistä hyvinvointia on usein käsitelty erillisinä ilmiöinä. Työterveyslaitoksen tutkija Jie Li tarkastelee väitöstutkimuksessaan samanaikaisesti sekä myönteisiä hyvinvoinnin kokemuksia että mielenterveysoireita. Väitöstyö pureutuu kolmeen ilmiöön: työn panosten ja palkkioiden epäsuhtaan, työssä tylsistymiseen sekä työuran tuunaamiseen.
– Optimaalinen hyvinvointi ei ole vain oireiden puuttumista tai vain myönteisen hyvinvoinnin läsnäoloa, vaan molempia yhtä aikaa. Siksi työoloja on tarkasteltava yhtä aikaa kahdesta suunnasta: mikä vahvistaa työn imua, merkityksellisyyttä ja tyytyväisyyttä ja mikä puolestaan voi ennakoida kuormittumista ja oireilua, Li sanoo.
Tasapaino työn panosten ja palkkioiden välillä tukee hyvinvointia
Tutkimuksessa havaittiin, että työpanosten ja työstä saatujen palkkioiden välinen tasapaino tukee hyvinvointia ja mielenterveyttä.
Nuorten työntekijöiden aineistossa puolet sijoittui ryhmään, jossa työn panokset ja palkkiot olivat tasapainossa. Tässä ryhmässä työn imu ja elämäntyytyväisyys olivat korkeampia ja masennusoireita ilmeni vähemmän kuin ali- ja ylihyötyjien ryhmissä. Alihyötyjät (16 %) saivat työmäärään nähden liian vähän vastineita ja ylihyötyjät (34 %) liian paljon.
– Tulos viittaa siihen, että työn panosten ja palkkioiden välinen reiluus ja tasapaino ovat keskeisiä. Palkkioilla tarkoitetaan esimerkiksi palkkaa, arvostusta ja uralla etenemisen mahdollisuuksia. Ylihyötyminen ei näyttänyt olevan yhtä myönteinen tila kuin voisi olettaa, Li toteaa.
Työssä tylsistyminen voi ennustaa myöhempiä mielenterveysoireita
Tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen ennustaa myöhempää elämäntyytyväisyyden ja positiivisen toimintakyvyn heikkenemistä sekä ahdistuksen ja masennusoireiden lisääntymistä. Havainto perustuu nuorten työntekijöiden pitkittäisaineistoon, jossa tarkasteltiin työssä tylsistymisen ja mielenterveyden välistä suhdetta ajan kuluessa.
Tylsistyminen ei siis ole vain hetkellinen kokemus, vaan sillä voi olla pidempiaikaisia yhteyksiä mielenterveyteen. Keskeistä on myös yhteyden suunta: tylsistyminen näyttäytyy nimenomaan mielenterveyden heikkenemistä edeltävänä tekijänä, eikä vain sen seurauksena.
– Työssä tylsistyminen saatetaan nähdä vähäisenä ongelmana verrattuna liialliseen kuormitukseen. Tulosten perusteella se voi kuitenkin olla merkittävä hyvinvoinnin riskitekijä ja ennakoida mielenterveyden heikkenemistä, Li sanoo.
Työuran tuunaaminen lisää työn imua ja vähentää työuupumusta
Väitöstutkimuksen mukaan työuran tuunaaminen lisää työn imua sekä vähentää työuupumusta ja työssä tylsistymistä. Työuran tuunaamisella tarkoitetaan sitä, että työntekijät muokkaavat aktiivisesti omaa uraansa ja työnsä sisältöä.
Vaikutus selittyi erityisesti työpaikkaan samaistumisen kautta. Kun työntekijä muokkaa omaa uraansa ja työnsä sisältöä, se voi vahvistaa kokemusta kuulumisesta omaan organisaatioon. Ammattikuntaan samaistuminen selitti osan yhteydestä työn imuun ja työuupumukseen, mutta ei yhteyttä tylsistymiseen.
– Tulokset korostavat työyhteisön merkitystä. Kun kokemus kuulumisesta omaan organisaatioon vahvistuu, se voi heijastua jaksamiseen ja innostukseen työssä, Li sanoo.
Tutustu tutkimukseen
- Väitöstutkimus koostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta, joissa analysoitiin suomalaisilta työntekijöiltä kerättyjä kyselyaineistoja rakenneyhtälömallinnuksella. Aineistoihin sisältyi nuorten työntekijöiden poikkileikkausaineisto (n = 1356), nuorten työntekijöiden pitkittäisaineisto (n = 513) sekä suomalaisen työväestön pitkittäisaineisto (n = 842).
- Väitöskirja on saatavilla Trepossa: A Holistic Approach to Employee Well-being and Mental Health: Causes, Connections, and Underlying Processes
Väitöstilaisuus
- YTM Jie Lin sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja A Holistic Approach to Employee Well-being and Mental Health: Causes, Connections, and Underlying Processes tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 20.3.2026 klo 12–16.
- Seuraa väitöstilaisuutta Tampereen yliopistossa: Suoratoiston linkki (Panopto)
Lisätiedot
- Jie Li, tutkija, Työterveyslaitos, jie.li [at] ttl.fi (jie[dot]li[at]ttl[dot]fi), +358 50 475 7376
