Työperäinen altistuminen höyryille, kaasuille, pölyille ja huuruille lisää hengityselinsairauksien globaalia tautitaakkaa. Tällaisia hengityselinsairauksia ovat muun muassa keuhkoahtaumatauti, astma ja keuhkosyöpä.
– Terveysvaikutusten taustalla olevia mekanismeja ei tunneta tarkasti. Lisätutkimukset ovat tarpeellisia terveysvaikutusten ymmärtämiseksi ja työolosuhteiden kehittämiseksi, kertoo ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.
Valimotyöntekijät altistuvat työssään erilaisille työperäisille terveysvaaroille, kuten pölylle, kaasuille ja huuruille, joilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia. Kirsi Koskelan väitöstutkimus tarkastelee pölyaltistumisen yhteyttä valimotyöntekijöiden hengityselinoireisiin ja -sairauksiin, keuhkojen toimintakoetuloksiin sekä uloshengitysilman ja veriplasman tulehduksen merkkiaineisiin.
Pölyaltistuneilla valimotyöntekijöillä esiintyi enemmän hengityselinoireita kuin altistumattomilla henkilöillä
Yksi keskeisimmistä tutkimustuloksista oli se, että pölyaltistuneilla valimotyöntekijöillä esiintyi enemmän hengityselinoireita ja keuhkojen toiminnan alenemaa kuin altistumattomilla henkilöillä. Pitkäaikaisesti pölylle altistuneilla valimotyöntekijöillä esiintyi useammin muun muassa yskää, hengityksen vinkunaa ja kroonista keuhkoputkitulehdusta.
Lääkäreiden tekemiä sairausdiagnooseja oli huomattavasti vähemmän kuin mitä hengityselinoirekysely ja keuhkojen toimintakokeet olisivat antaneet odottaa.
– Tutkimustulokset viittasivat siihen, että keuhkoahtaumatauti ja krooninen keuhkoputkitulehdus ovat todennäköisesti alidiagnosoituja. Lisäksi pölyaltistuminen vaikutti olevan yhteydessä elimistön tulehdusvasteeseen, kertoo Koskela.
Oirekyselyiden aktiivisempi käyttö voisi auttaa tunnistamaan oireilevat työntekijät
Alidiagnostiikkaa voidaan todennäköisesti vähentää hengityselinoirekyselyiden aktiivisemman käytön avulla.
– Kyselyiden avulla voidaan tunnistaa oireita omaavia työntekijöitä paremmin, ja ne mahdollistavat jatkotutkimusten käynnistymisen oikea-aikaisesti. Tiiviimmän terveydenseurannan vaikuttavuutta on kuitenkin arvioitava jatkossa, Koskela arvioi.
Koskela tutki väitöskirjassaan myös pölylle altistumisen vaikutusta uloshengitysilmassa ja plasmassa esiintyvien tulehduksen merkkiaineiden tasoihin. Tutkimus osoitti, että pölyaltistuminen saattaa aiheuttaa elimistössä tulehdusreaktion jo ennen kliinisen sairauden ilmenemistä.
– Pölyaltistumisen ja tulehduksen merkkiaineiden välisestä yhteydestä tarvitaan kuitenkin vielä jatkotutkimuksia, ennen kuin näitä merkkiaineita voidaan hyödyntää yksilötasolla, Koskela toteaa.
Työoloja kehittämällä voidaan vähentää pölyaltistumista ja tukea työntekijöiden terveyttä
Väitöstutkimus korostaa, että työperäisen pölyaltistumisen vähentäminen on tärkeää niin valimotyössä kuin muillakin aloilla. Kun pölyaltistumista ehkäistään työoloja kehittämällä, tuetaan samalla työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.
– Tulokset auttavat myös kehittämään terveystarkastuskäytäntöjä työterveyshuollossa ja hyödyttävät työlääketieteen ja keuhkosairauksien aloja diagnostiikan tukena, Koskela lisää.
Väitöstilaisuus perjantaina 5.9.2025
- Ylilääkäri, LL Kirsi Koskelan väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.9.2025 klo 12.
- Vastaväittäjänä toimii dosentti Ari Kaukiainen Helsingin ja Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Riitta Sauni.
- Väitöstilaisuutta voi seurata etänä Tampereen yliopiston verkkosivuilta: Kirsi Koskela 5.9.2025 : Panopto
- Tutustu väitöskirjaan: Respiratory Morbidity, Pulmonary Function and Inflammatory Markers in Foundry Workers - Trepo
Lisätiedot
- Kirsi Koskela, ylilääkäri, Työterveyslaitos, +358 43 820 0452, kirsi.koskela [at] ttl.fi (kirsi[dot]koskela[at]ttl[dot]fi)
Työterveyslaitos – 80 vuotta hyvinvointia työstä
- Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Olemme jo vuodesta 1945 rakentaneet terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.
- Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
