perjantaina 10. marraskuuta 2017

Työajoilla on väliä

Työaika vaikuttaa merkittävästi jokaisen hyvinvointiin, työn tekemisen turvallisuuteen sekä kykyyn löytää ratkaisuja työn haasteisiin. Väsyneenä ihmiset tekevät enemmän virheitä, innovatiivisuus ja tuottavuus heikkenevät. Tukevatko työajat teillä henkilöstön jaksamista ja toiminnan tuloksellisuutta?

Työaika vaikuttaa moneen hyvinvoinnin osa-alueeseen kuten työturvallisuuteen, terveyteen, ja työn ja muun elämän tasapainoon. Tutkimusten mukaan erityisesti pitkät työviikot (mukaan lukien työmatka-aika), työaikojen ennakoimattomuus, varhaiset aamuvuorot ja yövuorot voivat heikentää hyvinvointia ja työstä palautumista.

Toimivilla ja terveyttä tukevilla työajoilla ylläpidetään työssä jaksamista ja työkykyä työuran eri vaiheissa. Työaikajoustot ovat tärkeimpiä keinoja helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Nuoret ja aikuiset, erityisesti pienten lasten vanhemmat, tarvitsevat joustavia malleja työhön osallistumisen ja työn ja muun elämänyhteensovittamisen helpottamiseksi.

Keski-iässä palaumista edistävät työajat ehkäisevät haitalliselta kuormittumiselta ja ylläpitävät aivojen toimintakykyä. Ikääntyvillä työntekijöillä ja osatyökykyisillä yksilölliset työaikaratkaisut edistävät työssä pysymistä. Henkilöstä työaikatarpeen on hyvä selvittää osallistuvalla suunnittelulla, jolloin samalla rakennetaan joustoille myönteistä kulttuuria.

Vaikuttaminen työaikoihin tukee hyvinvointia ja tuottavuutta

Hyvinvointia ja tuottavuutta tukevaan työaikakulttuuriin liittyy molemminpuolinen jousto. Yhdessä sovitut työaikaratkaisut ja –joustot hyödyttävät työnantajaa ja työntekijää. Myös silloin kun tavoitteena on kysynnän vaihteluun sopeutuminen tai toiminnan tehostaminen, hyvään lopputulokseen päästään kun työntekijöiden tarpeita huomioidaan.

Hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihin parantavat elämän hallintaa, lisäävät henkilöstön sitoutumista organisaatioon ja halukkuutta vastavuoroiseen joustamiseen. Työntekijän hyvät vaikutusmahdollisuuden omiin työaikoihin ennustavat vähäisempiä sairauspoissaoloja ja jatkamista työelämässä alemman eläkeiän jälkeen. Valitut keinot kuten työaikajoustot, etätyöt, saldovapaat, työaikapankki, osa-aikatyö on hyvä kirjata työpaikan hyvinvointisuunnitelmaan.

Työajat on räätälöitävä työntekijän ja organisaation tarpeisiin

Kehitettäessä henkilöstön hyvinvointia, tulee ensin tunnistaa muutostarve ja arvioida lähtötaso. Sen jälkeen tulee miettiä keinoja toimintatapojen muutosten toteuttamiseksi ja valita omalle organisaatiolle sopivat toimenpiteet. Lopuksi otetaan uudet toimet käyttöön ja asetetaan tavoitteet uudelle tekemiselle.

Oletteko työaikojen kehittämisessä perustasolla vai oletteko kenties kehittäjiä tai edelläkävijöitä?

Hyvä perustaso: Tällä tasolla työhyvinvoinnin perusasiat ovat kunnossa ja arki ja velvoitteiden hoitaminen on sujuvaa. Reagointi muutoksiin on kuitenkin hidasta ja kehittämistä tehdään rajoitetusta tai satunnaisesti. Työaikojen kuormittavuutta seurataan säännöllisesti ja työn määrän ja työajan suhdetta arvioidaan esim. kehityskeskusteluissa. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään esimerkiksi etätyöskentelyä työaikapankkia ja saldovapaita.

Kehittäjät: Tällä tasolla olevilla työpaikoilla panostetaan kehittämiseen erillisillä hankkeilla monipuolisesti ja suunnitelmallisesti. Työajat suunnitellaan ajankohdan tarpeet huomioiden sekä tuotannon ja työntekijöiden tarpeet huomioiden. Myös palautumista edistävät työaikamallit ovat käytössä: matkojen jälkeisten päivien palautumisesta huolehditaan, työstä irrottautumista tuetaan sopimalla yhteisesti ydintyöajan ulkopuolella olevista tehtävistä ja niihin reagoimisesta.

Edelläkävijät: Tällä tasolla olevilla työpaikoilla työhyvinvoinnin kehittäminen ja seuraaminen on jatkuvaa. Kehittäminen on tulevaisuuteen suuntaavaa, uusia toimintatapoja omaksutaan ja kehitetään nopeasti. Työn ja muun elämän yhteensovittamista tuetaan aktiivisesti erilaisin joustoin. Etätyön, liikkuvan työn ja monipaikkaisen työn joustavan tekemisen mallit ja välineet ovat käytössä. Yrityksessä toteutetaan yksilöllisiä työaikaratkaisuja, jotka on sovitettu yksilön vaihtuvaan elämäntilanteeseen.

Pysähdy ja pohdi!

  • Onko teillä tietoa siitä, kuinka kuormittavaksi työajat koetaan?
  • Mitä toimintatapoja teillä on käytössä työaikojen kuormittavuuden hallitsemiseksi?
  • Voivatko työntekijät vaikuttaa työaikoihinsa?
  • Miten teillä tuetaan työn ja muun elämän yhteensovittamista?

Parhaat työaikaratkaisut tukevat tuottavuutta, työturvallisuutta, hyvinvointia ja työuria. Työpaikoilla, joissa työhyvinvointiin panostetaan suunnitellusti ja pitkäjänteisesti, lisäpanostus näkyy tuottavuutena: ”eurosta viis”.

Kehittääksesi työpaikkasi toimintatapoja, tutustu mm.

Tämä kirjoitus perustuu Työterveyslaitoksessa tehtyyn Työhyvinvointi paremmaksi -raporttiin, joka sisältää katsauksen työhyvinvoinnin tilaan suomalaisilla työpaikoilla. Raportti perustuu pääosin laajan Meadow-tutkimusaineiston (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) tuloksiin. Kokonaiskuvaa on täydennetty Työ ja Terveys Suomessa – tutkimuksen ja Työolobarometrin havainnoilla. Raportti on toteutettu Työelämä2020 –hankkeessa, jossa kehitetään suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta.

Lue koko raportti Työhyvinvointi paremmaksi: Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla (Julkari)

10.11.2017