Mittalaitteita ja kenttätöitä - millaista on työhygieenikon ammatti?

Työpaikkojen altisteet voivat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen vasta vuosien kuluttua. Työhygieenikko Iita Pylkkänen sekä mittaushygieenikko Lauri Hoffren Työterveyslaitoksen Kuopion yksiköstä ehkäisevät altisteiden aiheuttamia terveyshaittoja työkseen.
Melumittaus teollisuudessa

ARTIKKELI | PALVELUT

Erilaisista taustoista työhygienian pariin

Iita Pylkkänen on koulutukseltaan ympäristötieteen maisteri. Hän opiskeli Itä-Suomen yliopistossa, ja erikoistui siellä työhygieniaan ja toksikologiaan. Valmistumisen jälkeen hän pääsi Euroopan kemikaalivirastolle harjoitteluun.

– Olin Työterveyslaitoksella aluksi töissä tutkimushankkeessa, ja tein samalla väitöskirjaa. Tämän vuoden helmikuusta alkaen olen työskennellyt palvelupuolella työhygieenikkona, Iita kertoo.

Lauri Hoffren on valmistunut ympäristötekniikan insinööriksi Savonia-ammattikorkeakoulusta. Hän teki myynnin ja markkinoinnin tehtäviä ennen siirtymistään Työterveyslaitokselle.

– Huomasin avoimen haun ja päätin laittaa hakemusta sisään. Tässä sitä ollaankin sitten, kertoo puolitoista vuotta Työterveyslaitoksessa työskennellyt Lauri.

Iita kokee tutkintonsa valmentaneen hänet ammattiin hyvin.

– Se on todella monialainen. Siinä käydään laajasti läpi työhygienian osa-alueet, mutta myös rakennustekniikkaa sekä terveyspuolta. Ala myös muuttuu jatkuvasti – esimerkiksi nyt selvitetään, miten tekoälyä voidaan hyödyntää alalla.

– Mutta kokeneilta kollegoilta tahtoo aina oppia alasta, Lauri lisää.

Työn monipuolisuus pitää virkeänä

Työhygieenikon ja mittaushygieenikon työt eroavat jonkun verran toisistaan. Työhygieenikko vastaa työhygieenisistä lausunnoista, tarjouksista ja mittaussuunnitelmista. Mittaushygieenikon vastuulla ovat mittalaitteet, niiden huollot ja kalibroinnit. Molemmat osallistuvat kenttämittauksiin.

Iitan työajasta noin puolet kuluu lausuntojen kirjoittamiseen sekä mittausten suunnitteluun. Loput ajasta hän viettää valmistellen kenttätyötä ja tehden mittauksia asiakaskohteissa.

Laurin työ painottuu mittauksiin sekä niiden valmisteluun ja jälkitöihin.

– Mittausten jälkeen laitteet on myös purettava, ja ennen sitä kalibroitava, Lauri kertoo.

Molempien mielestä työn parasta antia on sen vaihtelevuus. Asiakkaat, altisteet ja työympäristöt vaihtuvat, ja mittaukset tehdään paikan päällä yrityksissä. Työn vaikutukset näkyvät konkreettisesti yritysten toiminnassa ja työntekijöiden hyvinvoinnissa.

– Mittauskeikoilla myös sattuu ja tapahtuu, vaikka olisi suunnitellut mittauspäivän huolellisesti etukäteen. Ikinä ei tiedä, milloin tulee erikoistilanteita, jotka keskeyttävät mittauksen kohteena olevan työn.  

Asiakkaiden tyytyväisyys näkyy

Laurin mukaan asiakkaat arvostavat asiantuntemusta ja laatua, jota Työterveyslaitoksella on. Puolueettomuus tuo luottoa siihen, että mittaustulokset ja mielipiteet kerrotaan läpinäkyvästi. Viimeksi Lauri sai asiakkaalta ilahtunutta palautetta siitä, kuinka nopeasti mittaus järjestyi.

– On tärkeää, että tällaista työtä tehdään, sillä tuotantopuolen työntekijöitä on Suomessa paljon. Heidän terveyttään ja työkykyään on pystyttävä ylläpitämään, pohtii Iita.

Mieleenpainuvimpia ovat projektit, joissa suuri altistuminen havaitaan, ja siihen voidaan puuttua hyvissä ajoin. Se tekee työstä merkityksellistä.

Milloin mittauksiin?

Iitan mukaan mittausten ottoa tulisi harkita aina, kun tuotantoprosessissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Myös seurantamittaukset ovat tärkeitä, jotta nähdään, tuleeko altistumiseen muutoksia, ja jotta altistumistasoista saadaan kattavaa tietoa.

– Jos esiintyy oireita, työterveyshuollosta osataan ohjata mittauksiin, toteaa Lauri. Usein aloite selvityksiin tuleekin juuri työterveyshuollon tai työsuojelun puolelta.

Laurin mielestä Suomessa otetaan yleisesti työhygieeniset selvitykset hyvin huomioon.

– Riskejä tiedostetaan ja ymmärretään, että altistuminen korreloi sairauspoissaolojen kanssa. On win-win, jos terveyshaittoja ja ammattitauteja pystytään ennaltaehkäisemään.

– Työntekijät voivat viettää samassa työpaikassa vuosikymmeniä, ja monien altisteiden vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Siksi altisteiden tunnistaminen, niistä tiedottaminen sekä suojautumisen ja suojainten oikean käytön opastaminen ovat tärkeitä, pohtii Iita.

– Nämä ohjeet tulisi myös dokumentoida, Lauri lisää. Suojainten käyttö-, säilytys- ja huolto-ohjeiden tulee olla selkeitä ja ajan tasalla.

Kysy lisää

Henkilökuva Iita Pylkkänen

Iita Pylkkänen

työhygieenikko
Sähköpostiosoite
iita.pylkkanen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 3673
Henkilökuva Lauri Hoffrén.

Lauri Hoffrén

mittaushygieenikko
Sähköpostiosoite
lauri.hoffren [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 3658

Jaa sisältö somessa!