Varha hyötyy pitkäjänteisestä ergonomiaosaamisen rakentamisesta

ASIAKASTARINA | KOULUTUKSET

”Saan tehdä hoitotyöstä turvallisempaa sekä työkavereilleni että potilaille”

Tyksin akuutilla sisätautivuodeosastolla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) työskentelevän Virpi Sellgrenin työpäivään kuuluu paljon potilaiden avustamista, siirtämistä ja liikkumisen tukemista. Vankalla ergonomiaosaamisellaan hän huolehtii sekä omasta jaksamisestaan että potilasturvallisuudesta. 

Päätyönsä ohella Sellgren kouluttaa Varhassa terveydenhuollon ammattilaisia turvallisiin ja ergonomisiin työskentelytapoihin. Kollegat houkuttelivat hänet aikoinaan Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -kouluttajaksi. 

– Potilastyö on fyysisesti kuormittavaa. Haluan auttaa työkavereitani tekemään työnsä niin, että he jaksavat työssään paremmin eivätkä satuta itseään, Virpi kertoo.

Hän vetää viitisen Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutusta vuodessa. Lisäksi hän pitää ergonomiakortin päivittämiseen liittyviä koulutuksia.

Ergonomiakouluttajana toimiminen on tuonut työhöni vaihtelua ja mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti. Minua motivoi se, että saan tehdä hoitotyöstä turvallisempaa sekä työkavereilleni että potilaille.

Kouluttajakoulutus antoi varmuuden opettamiseen

Työterveyslaitoksen järjestämä Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -kouluttajakoulutus antoi Virpille hyvät opit kouluttamiseen omassa työyhteisössä. 

– Ilman kouluttajakoulutusta en olisi kyllä osannut opettaa. Sain sieltä todella hyviä välineitä siihen, miten erilaisia oppijoita kohdataan ja miten opetetaan niin, että asiat myös omaksutaan käytännössä.

Erityisen hyödylliseksi hän koki koulutuksen pedagogisen osuuden.

– Moni koulutuksiimme osallistuva on tehnyt hoitotyötä vuosikymmeniä ja saattaa ajatella, ettei enää tarvitse oppia mitään uutta. Kouluttajakoulutus antoi keinoja keskustella, perustella ja auttaa ihmisiä näkemään asioita uudella tavalla.

Oppi näkyy arjen työssä

– Paras opettaja on ihminen, joka tekee itse sitä työtä. Kun näkee arjessa, missä tilanteissa kuormitus syntyy, pystyy myös opettamaan ratkaisuja niihin tilanteisiin.

Virpin mukaan Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen suurin arvo syntyy vasta sen jälkeen, kun opit siirtyvät käytännön työhön. Hän näkee muutoksen hyvin konkreettisesti omassa työympäristössään.

– Kun ihmiset oppivat oikean tekniikan ja käyttävät apuvälineitä, työ kevenee huomattavasti. Samalla vähenevät tilanteet, joissa työntekijä kuormittaa itseään turhaan.

Varhassa on yhteensä 18 Potilassiirtojen Ergonomia® -kouluttajaa eri palvelualueilta kuten sairaalapalveluista, ikääntyneiden palveluista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Keskenään he jakavat kokemuksia, suunnittelevat koulutuksia yhdessä ja vievät omiin työyksiköihinsä pieniä, mutta vaikuttavia käytännön muutoksia. Heillä on tukenaan myös Työterveyslaitoksen koordinoima valtakunnallinen Ergokouluttajat-verkosto.

– On todella arvokasta kuulla, miten eri puolilla Suomea asioita tehdään. Sieltä saa uusia ideoita omaan työhön ja samalla pystyy kehittämään koulutusta eteenpäin, Virpi kertoo.

Varhan henkilöstöpalveluiden työhyvinvoinnin suunnittelija Kristina Locherin mukaan omien Potilassiirtojen ergonomiakortti® -kouluttajien suurin etu on siinä, että osaaminen jää taloon ja siirtyy suoraan arjen työhön.

– Meidän kouluttajat vievät osaamista eteenpäin työyksiköissään. He tuntevat toimintaympäristön, joten he pystyvät soveltamaan oppeja ja kehittämään toimintaa juuri niissä tilanteissa, joita työssä kohdataan.

Kristinan mukaan yksi merkittävimmistä hyödyistä on myös kulttuurin muutos: ergonomia ei ole erillinen koulutus, vaan osa jokapäiväistä työtä, perehdytystä ja kollegoiden välistä oppimista.

– Kun työntekijät näkevät käytännössä, miten ergonomiset toimintatavat helpottavat työtä, osaaminen tarttuu luonnollisesti koko työyhteisöön.

Mallin vahvuutena on myös kustannustehokkuus.

– Kun kouluttaja on kerran koulutettu, meillä on mahdollisuus hyödyntää hänen osaamistaan pitkään. Meillä koulutetaan jatkuvasti uusia työntekijöitä, jolloin osaaminen moninkertaistuu.

Työssä jaksaminen on koko alan kysymys

Virpi Sellgrenin mielestä hyvällä ergonomiaosaamisella voi olla merkitystä koko hoitoalan veto- ja pitovoimaan.

– Hoitotyö on monin tavoin kuormittavaa. Jos ihmisellä on keinot tehdä työnsä turvallisesti ja vähemmän kuormittavasti, hän jaksaa työssään paremmin. Se on tärkeää koko alan tulevaisuuden kannalta. Jos fyysistä kuormitusta voidaan vähentää, ihmisillä on paremmat mahdollisuudet pysyä työssä pidempään.

Vaikka ergonomiakoulutuksen vaikutuksia sairauspoissaoloihin on vaikea suoraan todentaa, Varhalla tavoitteena on ennen kaikkea ennaltaehkäisy.

– Osaavat työntekijät käyttävät apuvälineitä sujuvasti ja ergonomiset toimintatavat juurtuvat osaksi työn arkea. Se tukee työntekijöiden hyvinvointia ja auttaa vähentämään tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta pitkällä aikavälillä, summaa Kristina Locher.

Kuva: Varha, Virpi Sellgren