30 § Yötyö

Työaikalain (872/2019) 8 §:n mukaan yötyöllä tarkoitetaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä. Yötyötä ei voida teettää täysin vapaasti, vaan sitä on rajoitettu säännöksillä. Työaikalain perusteella yötyötä saa teettää säännöllisesti muun muassa vuorotyössä ja työssä, joka saadaan järjestää jaksotyöksi.  

Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja henkisesti enemmän kuin päivätyö. Yksilölliset erot työntekijöiden välillä voivat olla suuria:

• Yötyön vaikutukset liittyvät yksilöllisiin eroihin unessa, palautumiskyvyssä ja terveydentilassa.
• Yötyön osalta esiintyy eroja myös siinä, miten nopeasti henkilö pystyy tahdistamaan omaa vuorokausirytmiään eri vuorojaksojen välillä.
• Ikääntyminen tai perussairaudet voivat lisätä yötyön riskejä entisestään ja johtaa tarpeeseen vähentää yötyön terveyshaittoja. 

Toisinaan voi olla tarpeen järjestää työntekijälle mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä tai siirtää hänet päivätyöhön, jos sillä torjutaan työntekijän terveydelle aiheutuva vaara.  Muutoksen tulee olla tarpeellinen ottaen huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. 

Tarve siirtyä pois yötyöstä liittyy tyypillisesti ikääntymisestä johtuvaan tai muuhun työkyvyn heikkenemiseen tai raskauteen. Työtehtävien vaihtamisen tarvetta arvioitaessa on syytä käyttää apuna työterveyshuoltoa.  

Työntekijän oikeus vaihtaa työtehtäviä tai -aikaa riippuu muun muassa yrityksen toiminnan laajuudesta, tuotantomenetelmistä ja henkilöstön määrästä. 

Työnantajan mahdollisuuteen järjestää yötyötä tekevälle työntekijälle muuta työtä kuin yötyötä, esimerkiksi päivätyötä tai vaihtaa joko kokonaan tai osittain yötyötä tekevän työntekijän työtehtäviä, vaikuttaa toiminnan laajuus ja työpaikan koko ja henkilöstömäärä sekä yleensä työpaikan olosuhteet kokonaisuudessaan sekä muiden työntekijöiden valmius siirtyä korvaavasti yötyöhön. 

Työpaikassa, jossa on lukuisia vaihtoehtoisia työtehtäviä tai käytössä eri työaikamuotoja, on vaihtaminen helpompaa. 

Tilanteissa, joissa yötyötä tekevän työntekijän työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista, työnantajan on selvitettävä, voidaanko työn kuormitustekijöitä vähentää muilla toimenpiteillä. Työn kuormitustekijät voivat olla sekä fyysisiä että psykososiaalisia. 

Toimenpiteitä selvitettäessä voidaan hyödyntää esimerkiksi työterveyshuollon toimenpide-ehdotuksia, työterveyshuollon laatimaa työpaikkaselvitystä ja työn vaarojen selvittämistä ja arviointia.

Käytännössä yötyöstä terveydelle aiheutuvaa rasitusta voi vähentää ergonomisella työvuorosuunnittelulla, mikäli se on kyseisessä tehtävässä ja henkilön kohdalla mahdollista. Ergonomisessa työvuorosuunnittelussa avaintekijöitä ovat 

• yötyön määrä
• peräkkäisten yövuorojen lukumäärä
• työaikojen pituus
• palautumisajat eri työvuorojen jälkeen. 

Täten päivätyöhön siirtämisen sijasta voidaan päätyä esimerkiksi yötyön määrän vähentämiseen. 

Muut työnantajan vaikutusmahdollisuuksiin kuuluvat toimenpiteet, kuten esimerkiksi yötyön riittävä tauottaminen tai perehdyttäminen terveellisiin ruokailutottumuksiin, voivat toimia työvuorosuunnittelun rinnalla täydentävinä toimenpiteinä.

Jokainen työntekijä voi myös itse vaikuttaa yötyön haittojen ehkäisyyn oikean unirytmin, ruokailun ja muiden terveellisten elämäntapojen sekä työn ja yksityiselämän tarpeiden yhteensovittamisen avulla. Työterveyshuolto voi osaltaan edistää terveellisten ja sopeutumista helpottavien elintapojen omaksumista.

Työntekijällä on oikeus saada työnantajalta selvitys seikoista, joiden vuoksi työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista. Selvitys on annettava työntekijän sitä pyytäessä. 

Selvityksen tulee käytännössä kattaa työnantajan perusteltu näkemys seikoista, joiden vuoksi työntekijän pyyntöön työtehtävien muuttamisesta tai siirtymisestä päivätyöhön ei voida suostua. Selvitystä ei edellytetä annettavaksi tietyssä määrämuodossa, vaan sen voi antaa myös suullisesti.

Työnantajan on järjestettävä yötyötä tekevälle työntekijälle mahdollisuus ruokailuun, jos työajan pituus sitä edellyttää ja ruokailun järjestäminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 

Päivittäisistä tauoista säädetään työaikalaissa. Ruokailumahdollisuuden tarve voi olla muun muassa vuorotyössä, jossa tehdään yöllä normaalipituinen työvuoro.

Mahdollisuus ruokailuun voidaan työpaikasta riippuen järjestää eri tavoin. Työnantaja voi periä järjestämästään ateriasta kohtuullisen korvauksen. Työnantajan perimää korvausta pidetään kohtuullisena, kun se vastaa työpaikkaruokaloiden hintatasoa.

Työnantaja arvioi yötyön aiheuttamat terveyshaitat vaarojen arvioinnin yhteydessä ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin terveyshaittojen vähentämiseksi.

Työnantaja voi esimerkiksi

• vähentää yötyön määrää
• rajoittaa yövuoron pituutta
• vähentää peräkkäisiä yövuoroja
• huolehtia siitä, että työntekijällä on mahdollisuus palautua yötyöstä
• tarjoata työntekijöille opetusta ja ohjausta terveellisistä elintavoista sekä oikeasta unirytmistä.

Joskus voi olla tarpeen siirtää työntekijä päivätyöhön tai järjestää hänelle mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä. Muutostarve voi olla pysyvä tai tilapäinen, esimerkiksi työntekijän terveydentilan tai raskauden vuoksi. Näissä tilanteissa on suositeltavaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta.

Yötyöllä tarkoitetaan kello 23–06 välisenä aikana tehtävää työtä. Vuoro- ja jaksotyössä yövuoro on työvuoro, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu tähän aikaan. Yötyö tulkitaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi, minkä vuoksi se on esimerkiksi nuorilta työntekijöiltä pääosin kielletty.

Jos työtä ei ole tarjolla muulloin kuin yöllä, työnantajan on arvioitava yötyöstä aiheutuvat vaarat, haitat ja niistä seuraavat riskit työntekijälle. Arvioinnissa on suositeltavaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. Työntekijällä ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta vaihtaa yötyötä päivätyöhön.

Jos terveystarkastuksessa arvioidaan, ettei työntekijä sovellu terveydentilansa puolesta erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön, hänelle on annettava tästä perustelut. Lausunto työntekijän terveydentilan soveltuvuudesta työhön annetaan joko työntekijälle toimitettavaksi työnantajalle tai suoraan työnantajalle kirjallisena.