37 § Ilman epäpuhtaudet

Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla voidaan torjua työpaikalla työntekijää vahingoittavassa tai häiritsevässä määrin esiintyviä ilman epäpuhtauksia. 

Ilman epäpuhtaudet ovat usein hengitettyinä vaarallisia tai haitallisia. Palavien nesteiden höyryt ja palavat kaasut sekä monet hienojakoiset pölyt voivat aiheuttaa lisäksi palo- ja räjähdysvaaran. Tavoite on torjua tällaisia vaaroja jo niiden syntyvaiheessa. 

Työnantajan on estettävä ilman epäpuhtauksien leviäminen mahdollisuuksien mukaan eristämällä epäpuhtauden lähde, esimerkiksi tietty työvaihe, taikka sijoittamalla se suljettuun tilaan tai laitteeseen. Ilman epäpuhtaudet on myös riittävästi koottava ja poistettava tarkoituksenmukaisella ilmanvaihdolla. 

Ympäristönsuojelusta on säädetty erikseen. 

Tähän säännökseen liittyy lain 33 §:ssä säädetty vaatimus kelvollisesta hengitysilmasta ja riittävästä ilmanvaihdosta. Seuraavissa pykälissä säädetään tarkemmin työntekijän turvallisuuden ja terveyden suojaamisesta kemiallisilta, fysikaalisilta ja biologisilta tekijöiltä. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut asetuksella luettelon työpaikan ilman haitallisiksi tunnetuiksi pitoisuuksiksi (HTP-arvot). Haitalliseksi tunnetut pitoisuudet ovat ilman epäpuhtauksien raja-arvoja, joita suurempien pitoisuuksien on arvioitu voivan aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle taikka lisääntymisterveydelle.

Työnantajan on otettava huomioon HTP-arvot arvioidessaan työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä.  

Työympäristössä syntyvien altisteiden, kuten puupölyn, syntymisen ja leviämisen rajoittaminen on keskeinen keino vähentää altistumista. Työnantajan on päätettävä, millaisia toimenpiteitä työpaikalla tehdään.

Likaisten ja puhtaiden tilojen erottaminen toisistaan on yleinen keino ehkäistä epäpuhtauksien leviämistä. Tällöin on tärkeää kiinnittää huomiota tilojen välisiin siirtymiin. Toimivia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi:

• pölyä sitovien mattojen käyttö sisäänkäyntien kohdalla
• pölyisten työvaatteiden imurointi ennen sosiaalitiloihin siirtymistä
• kertakäyttöisten suojahaalareiden käyttö runsaasti pölyävissä töissä.

Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, etteivät epäpuhtaudet leviä työvälineiden tai työvaatteiden huollon, säilytyksen tai puhdistamisen yhteydessä muihin tiloihin tai työntekijän kotiin.

HTP-arvot eli haitallisiksi tunnetut pitoisuudet ovat työpaikan ilman epäpuhtauksien raja-arvoja. Työnantajan on otettava HTP-arvot huomioon työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa sekä työympäristön suunnittelussa. Niitä käytetään arvioitaessa työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustuloksia.

HTP-arvot auttavat arvioimaan, aiheutuuko altistumisesta terveysriskiä ja tarvitaanko lisätoimia altistumisen hallintaan. Jos työntekijän altistuminen ylittää HTP-arvon, työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi. 

Osalle työpaikan ilman epäpuhtauksista on annettu sitova raja-arvo. Työntekijän altistuminen ei saa missään tilanteessa ylittää sitovaa raja-arvoa.

Työnantajan on riskien arvioinnissa selvitettävä työpaikan altistumisolosuhteet. Näitä tietoja tarvitaan ilman epäpuhtauksien terveysvaikutusten arviointiin.

Jos ilman epäpuhtauksista aiheutuvia haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden aiheuttama terveyshaitta ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet haitan vähentämiseksi.

Arvioinnissa on suositeltavaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. Työterveyshuolto arvioi työterveyslääkärin johdolla altistumisolosuhteisiin liittyvien haitta- ja vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen ja antaa tarvittaessa siitä lausunnon.