45 § Hälytys-, turvallisuus- ja pelastusvälineet ja -ohjeet

Näiden turvallisuusjärjestelyjen tarkoitus on hälyttää vaaran ilmaantuessa, suojata vaaralta tai auttaa pelastamisessa. Erilaisten turvallisuus- ja pelastusvälineiden tarve riippuu työpaikan olosuhteista. 

Hälytyslaitteiden tarpeellisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon työn luonteen lisäksi myös esimerkiksi työpaikan koko ja siellä työskentelevien henkilöiden määrä. 

Vaaralta suojaamisessa tulee kyseeseen usein myös suojavaatetus tai erilaiset henkilönsuojaimet, joista säädetään 15 §:ssä.

Jos on olemassa vaara joutua veden varaan, saatavilla on oltava tarpeelliset pelastautumisvälineet. 

Työnantajan on annettava ohjeet tulenkäsittelystä työpaikalla, palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavista työmenetelmistä sekä erilaisten helposti syttyvien aineiden käsittelystä ja säilytyksestä. Työntekijöille tulee antaa myös ohjeita esimerkiksi hälytysmerkeistä tai hätäpoistumisteistä ja siitä, miten tulipalon syttyessä toimitaan. 

Ohjeiden omaksumista seurataan muun muassa järjestämällä aika ajoin harjoituksia, joissa selvitetään, osaavatko työntekijät noudattaa annettuja ohjeita. Harjoituksilla voidaan myös seurata ohjeiden toimivuutta ja riittävyyttä. 

Voimassa on palo- ja muiden vaaratilanteiden torjuntaa koskevia säännöksiä sisältäviä alemmanasteisia säädöksiä, kuten valtioneuvoston asetukset

• alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta 
• rakennustyön turvallisuudesta 
• räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta. 

Asiaa koskee myös valtioneuvoston asetukset työpaikkojen terveellisyys- ja turvallisuusvaatimuksista (577/2003) sekä räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011). 

Yrityksen tulee toimia sen viranomaisen vaatimusten mukaisesti, joka valvoo kyseistä toimintaa. Vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskevat laki ja asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn turvallisuudesta. 

Tukes valvoo vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käyttöä ja varastointia, kun taas pelastusviranomainen valvoo vähäistä teollista käyttöä ja varastointia. Tulkinnat voivat poiketa esimerkiksi silloin, kun toiminta on kemikaalimäärien perusteella lähellä valvontarajaa. Jos asia on epäselvä, kannattaa pyytää toimivaltaiselta viranomaiselta tulkinta ja sen perustelut.

Työ voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai asettaa erityisvaatimuksia työntekijän terveydentilalle tai toimintakyvylle. Esimerkiksi pelastusalan ammattihenkilön voidaan olettaa pärjäävän paremmin tehtävissä ja olosuhteissa, jotka maallikolle ovat erityisiä. Toisaalta vesistö tai merialue toimintaympäristönä on erityinen työntekijälle, jonka tavanomainen työympäristö on maalla.

Työn turvallisuutta voidaan varmistaa perehdyttämällä työntekijä riittävästi työmenetelmiin ja suojausratkaisuihin, joilla vaara voidaan välttää. Turvallisuutta voidaan lisätä myös esimerkiksi työparityöskentelyllä.

Rannikkoliikenteessä työtä tehdään aluksilla ympärivuotisesti, sisävesillä varhaisesta keväästä joulukuulle. Jos työssä on vaara joutua veden varaan, erityisesti yksin työskenneltäessä voi olla tarpeen käyttää paleltumiselta suojaavaa kelluntapukua. Vesikulkuneuvojen varustusta koskevat lisäksi vesiliikennelainsäädännön vaatimukset.