Hanke

Etänä ja läsnä — rekisteritutkimus palvelupoluista ja sairauspoissaolotrendeistä työterveyshuollossa tule-oireilevilla

Työterveyspalvelut ovat laajentuneet perinteisestä vastaanotolla kohtaamisesta myös etäpalveluihin. Niitä hyödynnetään yhä enemmän myös tuki- ja liikuntaelin (tule) sairauksien hoidossa. Selvitämme nyt työterveyshuollon etä- ja läsnäpalvelujen käyttöä tule-sairauksien hoidossa sekä käytön vaikutuksia sairauspoissaoloihin, palvelupolkuihin, asiakaskokemuksiin sekä palvelukustannuksiin.

Naislääkäri juttelee asiakkaan kanssa videopuhelun välityksellä

Aikataulu

8/2025–2/2027

Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on

Tunnistaa työterveyshuollon etä- ja läsnäpalvelujen erilaisia käyttäjäryhmiä tule-diagnoosin saaneiden henkilöiden joukosta, sekä verrata näiden ryhmien työkyvyn kehityspolkuja, työkyvyn tukitoimia ja palvelukustannuksia.
Tunnistaa etä- ja lähipalvelua käyttäneiden palvelupolkuja palvelua toteuttaneen ammattihenkilön mukaan eri tule-sairausryhmissä, sekä selvittää palvelupolkujen yhteyksiä sairauspoissaoloihin.
Selvittää asiakkaan kokemusta pärjäämisen tunteesta saadun etä- ja läsnäpalvelun jälkeen.

Aineistot ja menetelmät

Teemme rekisteritutkimuksen, joka toteutetaan pitkittäisasetelmana. Tutkimusaineisto muodostetaan kahden työterveyshuollon palveluntuottajan potilasrekisteristä.

Aineisto sisältää tiedot:

potilasrekistereissä kirjatuista palvelutapahtumista
terveystarkastuskyselyjärjestelmistä
asiakkaan kokemasta pärjäämisen tunteesta oireidensa kanssa saadun palvelun jälkeen ja
Tilastokeskuksen rekisteritiedoista.

Tutkimusaineisto kattaa ajanjakson 6/2023–12/2025.

Tulokset ja vaikuttavuus

Tuotamme uutta tietoa työterveyshuollon etä- ja läsnäpalvelujen käytöstä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa. Tietoa saadaan

etä- ja läsnäpalvelujen käyttäjäryhmistä.
siitä, miten sairauspoissaolotrendit, palvelupolut ja -kustannukset eroavat eri käyttäjäryhmissä sekä eri sairauksissa.

Tutkimus tuo myös esille asiakkaan kokemuksen pärjäämisestä saadun palvelun jälkeen ja onko pärjäämisen tunteen kokemuksessa eroja etä- ja läsnäpalvelujen välillä.

Tuloksia voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisten ja asiakaslähtöisten työterveyspalvelujen kehittämisessä. Se voi auttaa työterveyshuollon ammattilaisten resurssien kohdentamisessa ja työnjaon suunnittelussa.