Spiroergometriatutkimus

Spiroergometriatutkimuksessa arvioidaan sydämen, verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaa rasituksessa sekä fyysistä suorituskykyä. Tutkimusta hyödynnetään työkyvyn, toimintakyvyn ja toimenpidekelpoisuuden arvioinnissa sekä rasitukseen liittyvien oireiden, etenkin hengenahdistuksen selvittämisessä.

Mitä spiroergometriatutkimuksessa selvitetään?

Spiroergometrialla tarkoitetaan kaasujenvaihdunnan suoraa mittausta ergometrisen rasituskokeen yhteydessä. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, johtuuko suorituskykyä rajoittava väsyminen tai hengenahdistus:

  • sydämen toiminnan häiriöstä
  • keuhkojen toiminnan häiriöstä
  • lihasperäisistä syistä.

Miten tutkimus toteutetaan?

Spiroergometriatutkimus tehdään polkupyöräergometrilla.

Tutkimuksen aikana:

  • tutkittava hengittää tiiviin nenä–suunaamarin kautta virtausanturiin
  • hengitysilmasta otetaan jatkuva kaasunäyte analysoitavaksi
  • mitataan rasituskokeen perusmittausten lisäksi useita hengitykseen liittyviä muuttujia.

Seurattavia muuttujia ovat muun muassa:

  • hengitysfrekvenssi
  • hengitystilavuus
  • minuuttiventilaatio
  • hapenkulutus
  • hiilidioksidin tuotto.

Lisäksi seurataan EKG:ta, verenpainetta ja oksimetrisignaalia. Keuhkojen toimintaa mitataan spirometrialla ennen rasitusta ja rasituksen jälkeen.

Mitä tietoa tutkimus tuottaa?

Tutkimuksen avulla saadaan tietoa tutkittavan:

  • aerobisesta kaasujenvaihduntakapasiteetista
  • anaerobisen metabolian ilmaantumisherkkyydestä
  • ventilaation poikkeavuuksista suhteessa hapenkulutukseen, hiilidioksidin tuottoon ja rasitusasteeseen
  • verenkierron kapasiteetista (happipulssi)
  • ventilaatiokapasiteetin riittävyydestä (ventilatorinen hengitysreservi)
  • mahdollisesta hengitysilman virtausrajoituksesta kuormituksen eri tasoilla (virtaus–tilavuussilmukat).

Milloin spiroergometriatutkimusta kannattaa hyödyntää?

Spiroergometriatutkimusta voi hyödyntää esimerkiksi seuraavissa:

  • suorituskyvyn rajoittumisen erotusdiagnostiikka (sydän-, keuhko- tai lihasperäinen)
  • rasitushengenahdistuksen syyn selvittäminen
  • rasitusventilaation poikkeavuuksien selvittäminen (hypo- ja hyperventilaatio)
  • leikkaus- ja toimenpideriskien selvittäminen
  • sydänpotilaiden ennusteen arviointi
  • työkyvyn arviointi
  • hoidon tehon ja kuntoutuksen arviointi.

Spiroergometriaa voidaan käyttää myös osana työkyvyn arviointia.

Spiroergometria pelastusalan työntekijöillä

Spiroergometria on keskeinen tutkimus pelastusalan työntekijöiden toimintakyvyn arvioinnissa.

Tutkimus suositellaan tehtäväksi:

  • työhön tullessa (alkutarkastus)
  • määräaikaistarkastuksissa yli 40-vuotiaille viiden vuoden välein.

Tutkimus voidaan tehdä tiheämmin:

  • tutkittavan terveydentilan, riskiprofiilin ja iän perusteella (esimerkiksi yli 55-vuotiaille 1–2 vuoden välein)
  • jos suorituskyky heikkenee odotettua nopeammin.

Lisäksi tutkimus on suositeltava:

  • ennen pelastajan virkaan astumista
  • ennen savusukelluskurssille osallistumista.

Spiroergometriatuloksista saatavaa hapenkulutusta voidaan käyttää pelastustoimikelpoisuuden arvioinnissa (FireFit-indeksi).

Lisätietoa pelastushenkilöstön arvioinneista: Pelastushenkilöstön työ- ja toimintakyvyn arviointi 

Näin ohjaat potilaan tutkimukseen

Tutkimuksiin hakeudutaan lähetteellä ja maksusitoumuksella. 

Siirry läheteohjeisiin 

Lisätietoja

Hanna Jantunen

Hanna Jantunen

ylilääkäri
Sähköpostiosoite
hanna.jantunen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 3135