Työyhteisön hyvinvointia kannattaa kehittää asia kerrallaan

Työpaikoilla tehdään paljon kyselyitä ja selvityksiä, mutta tiedon kerääminen ei riitä, jos tulokset eivät johda toimenpiteisiin.

– Jos työpaikalla tehdään kysely, syntyy oletus, että siitä seuraa toimenpiteitä. Tulosten pohjalta on tärkeä käydä keskustelua ja ryhtyä kehittämistoimiin, vanhempi asiantuntija Tiina Kauranen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Kyselyn tulosten pohjalta voi kuitenkin tuntua siltä, että kehitystarpeita on liian paljon ja kokonaisuudesta on vaikea saada otetta. Vaarana on, että tässä kohtaa annetaan periksi ja kehitystoimenpiteet jäävät toteuttamatta.

– Kokonaisuuteen kannattaa pureutua yksi asia kerrallaan. Yhteisessä keskustelussa valitaan yksi tärkeä kehityskohde ja sovitaan toimenpiteistä, joilla tilannetta lähdetään muuttamaan. Kun tätä on saatu edistettyä, voidaan siirtyä seuraavaksi tärkeimpään asiaan.

Työn psykososiaaliset tekijät voidaan jaotella työn voimavaroihin ja kuormitustekijöihin. Alasta tai ammatista riippumatta kaikissa töissä on sekä yleisiä sekä juuri kyseiseen työhön liittyviä työn voimavaroja ja kuormitustekijöitä. Psykososiaaliset tekijät ovat yhteydessä työhyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen ja sitä kautta työpaikan menestykseen. 

– Työn kuormituksen vähentäminen on tärkeää, jotta työntekijöiden työhyvinvointi ja terveys eivät vaarannu. 

Kuormitustekijöiden hallitsemisen lisäksi myös voimavarojen vahvistaminen on tärkeää. Voimavaratekijöiden, kuten arvostuksen ja työn innostavuuden, vaikutus hyvinvointiin on vähintään yhtä tärkeä kuin kuormitustekijöiden hallitsemisen.

– Voimavarat voivat suojata työhyvinvointia kuormittavissa tilanteissa. Työn voimavarat ovat myös myönteisesti yhteydessä esimerkiksi työmotivaatioon, tyytyväisyyteen ja työhön sitoutumiseen,  Kauranen sanoo. 

Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakissa on helppokäyttöiset työkalut työn voimavaroja ja kuormitustekijöitä kartoittavan kyselyn tekemiseen sekä työpajaan, jossa kyselytulosten pohjalta luodaan konkreettinen toimintasuunnitelma yhden voimavaratekijän vahvistamiseksi tai kuormitustekijän pienentämiseksi.

– Sähköisesti toteutettavaan kyselyyn vastaa koko työpaikan henkilöstö, ja sen avulla saadaan luotua tilannekuva kehittämisen pohjaksi. 

Kyselytyökalu on tarkoitettu kaikenlaisille työpaikoille. Erityisesti siitä voivat hyötyä pienemmät työpaikat, joilla ei ole vastaavaa kyselyä käytössä.

Työn voimavarat ja kuormitustekijät -työpaja auttaa konkreettisesti alkuun ja eteenpäin kyselystä nousseiden kehityskohteiden kanssa. Digitaalisena tai analogisena pelinä toteutettavan työpajan voi järjestää etänä, hybridinä tai kasvokkain. Työpajan voi toteuttaa myös ilman kyselyn tekemistä, jos työpaikan voimavaroja ja kuormitustekijöitä on selvitetty muilla tavoin. Ohjaavien kysymysten ja pelin osallistavien toiminnallisuuksien tarkoitus on sitouttaa kaikki yhteiseen tekemiseen.

– Kun kaikilla on mahdollisuus osallistua, sitoutuminen vahvistuu. Samalla luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön, mikä lisää motivaatiota. Mikään työkalu ei silti voi tehdä asioita työpaikan puolesta, vaan tarvitaan halua tehdä asioille jotakin, Kauranen sanoo.  

Työhön ja työoloihin liittyvien psykososiaalisten voimavara- ja kuormitustekijöiden tiedetään vaikuttavan työntekijän terveyteen. Kuormitustekijät, kuten liiallinen työn määrä ja kiire sekä työrooliin liittyvät epäselvät ja keskenään ristiriitaiset odotukset, voivat aiheuttaa kehon fysiologisia stressireaktioita, jotka pitkittyessään heikentävät terveyttä.

Työpaikalla johto ja esihenkilöt vastaavat siitä, että työympäristössä on mahdollista voida hyvin. Työtilanteet ja -olosuhteet eivät kuitenkaan ole vain ennalta määritettyjä ja annettuja tekijöitä työssä, vaan jokainen voi myös itse säädellä ja muokata niitä ja siten vaikuttaa siihen, millainen oman työn ja työpäivien sisältö on. Työhön liittyviä voimavara- ja kuormitustekijöitä voi muokata paremmin kulloistenkin tarpeiden ja tavoitteiden kanssa yhteensopivaksi.

Hyvällä sykkeellä töissä -oppimateriaali ja työkirja auttavat työntekijöitä ja työpaikkoja säätelemään ja muokkaamaan työtä ja työoloja terveyttä edistävällä tavalla. Työntekijöille tarkoitettu työkirja sisältää konkreettisia tehtäviä ja vinkkejä niiden työn kuormitustekijöiden vähentämiseen ja työn voimavarojen lisäämiseen, jotka vaikuttavat kehon fysiologisiin reaktioihin ja sen myötä terveyteen. Esimerkkejä näistä ovat harjoitukset oman työtukiverkoston laajentamisesta tai vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä.

– Huomio kiinnittyy herkästi vain työn kuormitustekijöihin, mutta on tärkeä muistaa että työn voimavarat vähentävät työn kuormitustekijöiden aiheuttamia  haitallisia terveysvaikutuksia. Kuormitustekijöiden vähentäminen voi olla terveyttä hetkellisesti suojaava keino, mutta terveyden edistämisen kannalta työn voimavaratekijöiden lisääminen on huomattavasti hyödyllisempää, työpsykologian dosentti ja erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta kertoo.