Psykososiaalisia tekijöitä on perinteisesti tarkasteltu työterveyshuollon työpaikkaselvitysten avulla sekä osana työpaikan riskinarviointia ja työhyvinvointikyselyjä. Nämä selvitykset tehdään yleensä vuoden tai parin välein. Työpaikkojen arki kuitenkin muuttuu nopeammin kuin perinteiset menetelmät ehtivät reagoida.
Tilastokeskuksen kyselyssä kaksi viidestä palkansaajasta arvioi, että työpaikalla on tapahtunut tai tulossa suurehkoja muutoksia. Vain alle kolmasosa palkansaajista sai tietää muutoksista jo niiden suunnitteluvaiheessa.
Puolet palkansaajista arvioi, että työhön liittyy tulevaisuudessa ennakoimattomia muutoksia ja että työmäärä käy yli sietokyvyn. Tämä on ollut vuodesta 2003 tasaisesti nouseva trendi. Kaikkein merkittävimmäksi palkansaajien kokemaksi vaaraksi työelämässä on muodostunut vakavan työuupumuksen vaara.
Tutkimus tähtää entistä parempiin hoitopolkuihin
Tutkimme parhaillaan mielenterveyden hoitopolkuja työterveyshuollossa. Hyödynnämme hankkeessa koneoppimisen menetelmiä ja aineistoa, joka koostuu 24 miljoonasta potilaskertomuksesta vuosilta 2016–2023. Potilaskertomukset ovat työterveyshuollon ammattilaisten kirjoittamia.
Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa työterveyshuollon palvelujen kehityspolkuja ja niiden yhteyttä ensimmäisen mielenterveysperusteisen poissaolon ilmaantumiseen.
Onnistuneiden polkujen tunnistaminen voi auttaa suunnittelemaan tulevaisuudessa entistä parempia hoitopolkuja.
Potilaskertomusten isosta tekstimassasta olemme tunnistaneet niin sanotulla aihemallinnuksella seitsemän mielenterveyteen ja psykososiaalisiin tekijöihin liittyvää aiheteemaa:
- Esihenkilö, työyhteisö, työmäärä
- Työpäivä, palautuminen, jaksaminen, vuorotyö
- Työ, perhe
- Uni
- Muisti, tarkkaavuus
- Ahdistus, keskittyminen
- Masennus
Aiheteemat muodostavat jakauman, joka summautuu ykköseen. Jokaiselle yksittäiselle tekstille muodostuu oma aiheteemajakauma. Se on muuttuja: esimerkiksi uniaihetta voi olla 80 prosenttia tekstistä ja muuta aihetta yhteensä 20 prosenttia.
Aihemallinnuksen algoritmi tunnistaa teksteistä sanoja ja tiivistää ne aiheisiin – usein keskenään esiintyvät sanat muodostavat aiheen. Algoritmi toimii datalähtöisesti eli tutkija ei missään vaiheessa määrittele, mitä sanoja tulisi löytyä.
Aihemallinnuksen tulos on aiheen 30 sanan lista, ja tuota sanalistaa tutkija voi tulkita nimeämällä aiheen. Tutkimukseen on valittu nuo seitsemän aiheteemaa, jotka tutkija on nimennyt.
Uusi tapa muodostaa tietoa ja tunnistaa kehityspolkuja
Perinteisesti psykososiaalisia tekijöitä on arvioitu pistemäisesti, valmiiden kysymysten avulla, esimerkiksi kerran kahdessa vuodessa. Nyt meillä on mahdollisuus saada jatkuvaa prosessimaista tietoa ja tunnistaa kehityspolkuja.
Tutkimusjoukkoon vallittiin henkilöt, joilla ei ollut vuosina 2020–2021 yhtään mielenterveysperusteista poissaoloa. Aikajanalta määriteltiin neljän kuukauden jaksot, joiden aikana kertyneestä tekstistä saatiin aiheteemajakauma näille henkilöille.
Kaikkiaan saatiin kuusi peräkkäistä jaksoa. Tämän peräkkäisyyden avulla voitiin visualisoida kehityspolkuja.
Koska tavoitteena on tunnistaa työterveyshuollon palvelujen käytöstä kehityspolkuja, valitsimme tutkimusjoukkoon ne henkilöt, joista on potilaskertomustekstejä vähintään kolmessa jaksossa.
Mukana tutkimusjoukossa on 21 000 henkilöä, joilla voi olla työterveyshuoltokäyntejä 3–6 jaksossa. Näin saatiin 21 000 kehityspolkua.
Kehityspolkuja ryhmiteltiin klusterointialgoritmin avulla. Se vertaa kahden henkilön polkujen samanlaisuutta ja ryhmittelee samanlaiset polut yhteen klusteriin siten, että klusterit eroavat toisistaan mahdollisimman paljon.
Tutkimuksen lähestymistapa auttaa löytämään kehityskohteita
Työssä käyvät henkilöt hakeutuvat työterveyshuollon palveluihin oman tarpeensa mukaisesti, ja näin muodostuu paljon erilaisia palvelun kehityspolkuja. Tämä erilaisuus voi heijastaa työssä tapahtuvia muutoksia. Työntekijät samaltakin työpaikalta voivat muutosten seurauksena työskennellä erilaisissa psykososiaalisissa oloissa.
Tutkimuksessamme palvelun käyttö tulee näkyväksi. Tällainen lähestymistapa voisi auttaa työnantajaa huomaamaan, mitä aihepiirejä kannattaisi kehittää.
Tutkimushankkeemme päättyy maaliskuun lopussa 2026. Tarkastelemme kehityspolkuryhmiä vielä toimialoittain, sukupuolen ja iän sekä muiden aineistosta saatavien tietojen avulla.
On omanlaisensa haaste, miten tämä uusi tiedonmuodostustapa otetaan vastaan tutkimusperinteessä, jossa datalähtöisyys on uutta.
Lisätietoja:
Mielenterveyden hoitopolut työterveyshuollossa (MielenPolut) -hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto. Työterveyslaitoksen yhteistyökumppanina toimii Terveystalo. Tutkimusaineistona käytetyt potilaskertomukset käsiteltiin niin, ettei yksittäisiä henkilöitä tai työpaikkoja pysty tunnistamaan.
Kommentointi