Pelastustoimessa on pitkä historia työn fyysisten kuormitustekijöiden tunnistamisesta ja hallinnasta. Etenkin pelastajien fyysistä työ- ja toimintakykyä sekä työstä palautumista on tuettu.
Pelastustoimen eri ammattiryhmien työssä kuormitus ei synny vain fyysisistä vaatimuksista, vaan myös työn psykososiaalisista tekijöistä. Ne liittyvät työn sisältöön, työjärjestelyihin, työyhteisön toimivuuteen, vuorovaikutukseen ja ilmapiiriin.
Pitkittyessään tällaiset kuormitustekijät voivat heikentää terveyttä suoraan. Ne voivat myös vähentää voimavaroja huolehtia omasta palautumisesta ja hyvinvoinnista työn vaatimalla tavalla. Ajan myötä tämä voi näkyä terveys- ja työkykyongelmina.
Työyhteisö voi yhdessä hallita psykososiaalista kuormitusta
Psykososiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi
- jatkuvat muutokset, pitkäaikainen epävarmuus
- epäselvät tai kohtuuttomat tavoitteet
- kiire, työn paljous ja kokemus siitä, että työn laatu kärsii aikapaineen takia
- toistuvat keskeytykset
- palautteen ja arvostuksen puute
- haastavat asiakastilanteet, väkivallan uhka
- häirintä, syrjintä tai muu epäasiallinen kohtelu.
Kun tällaiset tekijät kasautuvat, ne voivat vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja työkykyyn. Työyhteisön on tärkeää tunnistaa kuormitustekijät ja hallita niitä yhdessä.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että lisätään keskusteluja henkisesti kuormittavien tilanteiden jälkeen, kehitetään työn sisältöä ja luodaan uusia toimintatapoja. Yhtenä tavoitteena voi olla, että jokainen kokee olonsa turvalliseksi.
Työterveyslaitoksen Hyvinvoiva pelastustoimi -hankkeessa tutkitaan työn psykososiaalisia voimavara- ja kuormitustekijöitä ja niiden yhteyttä työkykyyn sekä työhyvinvointijohtamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita työkyvyn tukemiseksi.
Alustavien tutkimustulosten mukaan työkykyä tuetaan muun muassa lisäämällä etenemis- ja koulutusmahdollisuuksia ja kehittämällä johtamiskäytäntöjä.
Pelastustoimen työhyvinvointijohtamiseen on tulossa suositukset
Kehittämistyössä esihenkilöillä on keskeinen rooli: he mahdollistavat osallistumista, tukevat muutosten toteutumista ja varmistavat, että toimenpiteet saadaan osaksi arkea.
Pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueille toi päälliköiden, johdon ja esihenkilöiden työhön uusia vaatimuksia, mikä on kuormittanut monia. Hyvinvoiva pelastustoimi -hankkeessa tuetaan heidän palautumistaan ja vahvistetaan työhyvinvointijohtamisen osaamista.
Näin voidaan edistää entistä vaikuttavampaa työhyvinvoinnin johtamista ja tukea työntekijöiden työkykyä.
Työhyvinvointijohtamista on tärkeää kohdentaa sen mukaan, mitkä ovat työn olennaiset psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät. Työpaikoilla kannattaa kehittää käytäntöjä, jotka vahvistavat hyvinvointia ja poistavat sen esteitä.
Tätä työtä tukevat hankkeen tutkimus, työpajasarja ja yhdessä pelastustoimen ohjausryhmän kanssa laadittavat suositukset työhyvinvointijohtamisen vahvistamiseksi.
Lisätietoja:
Hyvinvoiva pelastustoimi, HYPE (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi