Tekoälyn mahdollisuudet toteutuvat yhdessä työntekijöiden kanssa

Onnistuneet tekoälyratkaisut edellyttävät ymmärrystä työpaikkojen arjesta, poikkeustilanteista ja kuormitustekijöistä. Siksi tekoälyratkaisuja on kehitettävä työntekijälähtöisesti. Kun työntekijät osallistuvat kehittämiseen, voidaan varmistaa, että tekoäly tukee työn sujuvuutta koko työprosessin näkökulmasta.
Henkilöt työskentelevät yhdessä toimistossa.
Matti Laukkarinen
Matti Laukkarinen
erikoistutkija

Tekoälymurros ei ole pelkkää teknologiaa   

Tekoälystä povataan suomalaisen työelämän suurta uudistajaa. Keskustelussa ovat painottuneet teknologian kehitykseen liittyvät odotukset ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Huomio on kohdistunut etenkin siihen, mitä tehtäviä tekoäly voi jatkossa hoitaa ihmisen puolesta ja kuinka laajasti työprosesseja voidaan automatisoida.

Tekoälymurros voi edetä odotettua hitaammin, jos huomio keskittyy liikaa teknologian ennakoituihin mahdollisuuksiin. Teknologian rinnalla yhtä tärkeää on työn, työprosessien ja toimintatapojen uudistaminen. Vasta niiden yhteensovittaminen mahdollistaa teknologian tuottavuuspotentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen.

Työntekijälähtöinen kehittäminen tuo vauhtia kestävään tuottavuusloikkaan

Monissa tehtävissä tekoäly on nopeuttanut yksittäisiä työvaiheita. Samalla on syntynyt uusia tehtäviä: tekoälyn tuottamien sisältöjen arviointia, virheiden korjaamista sekä oman asiantuntijaharkinnan ja ilmaisutavan ylläpitämistä tekoälyehdotusten virrassa. Siksi tekoälyavusteista työtä on arvioitava koko työprosessin, ei vain yksittäisten työvaiheiden, näkökulmasta. 

Työntekijälähtöisessä kehittämisessä työntekijöiden kokemustieto nähdään keskeisenä voimavarana. Työntekijät tuntevat työn arjen, poikkeustilanteet ja epäviralliset käytännöt tavalla, jota on vaikea tavoittaa ulkopuolelta. Juuri tämän tiedon avulla voidaan kehittää ratkaisuja, jotka tukevat työn sujuvuutta ja tuottavuutta koko työprosessissa.

Lähtökohta on, että työn tuottavuus, laatu ja työhyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa. Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii organisaatioilta tietoisia valintoja, vaikutusten seurantaa ja rohkeutta muuttaa käytäntöjä kokemusten perusteella.

Osallistavat rakenteet Suomen etu tekoälymurroksessa

Suomella on vahvat lähtökohdat työpaikka- ja työmarkkinatasoiseen yhteiskehittämiseen. Luottamus, työpaikkojen matalat hierarkiat ja työmarkkinoiden vakiintuneet neuvottelun rakenteet luovat perustan, joka voi muodostua tekoälymurroksessa kilpailueduksi.
Potentiaali ei kuitenkaan realisoidu itsestään. Työntekijät on otettava mukaan tekoälyavusteisen työn suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja hyötyjen jakamiseen. Näin voidaan kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat aidosti erilaisten työpaikkojen tarpeisiin.

Lisätietoa

Näitä blogin kysymyksiä tarkastelemme Tekoälyavusteisen datafikaation yhteiskehittäminen pelialalla (REWODAI) -hankkeessa. 

Kehitämme työntekijöiden tarpeista lähteviä toimintamalleja ja suosituksia tekoälyavusteiseen työhön pelialalla. Hanke nojaa Pohjoismaiden vahvoihin yhteistyön perinteisiin ja vahvistaa alueen asemaa edelläkävijänä terveellisempien, kestävämpien ja tuottavampien työelämäkäytäntöjen kehittämisessä. 

Share content on social media!