Hoivatyössä ammattilaisten aikaa tarvitaan ennen kaikkea ihmisten kohtaamiseen. Aikaa kuluu kuitenkin paljon myös kirjaamiseen ja muihin hoivatyötä tukeviin tehtäviin.
Työterveyslaitoksen Tekoälyratkaisut hoivassa -hankkeessa tutkittiin generatiiviseen tekoälyyn perustuvan puhekirjausjärjestelmän käyttöönottoa hoivakodeissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kirjaamiseen käytettyä työaikaa sekä hoitajien kokemuksia työn muutoksista.
– Kirjaamisen sujuvoittaminen voi vähentää työn kuormittavuutta ja lisätä varsinaiseen hoivatyöhön käytettävää aikaa. Tekoäly voi parhaimmillaan parantaa sekä työn tuottavuutta että sujuvuutta, sanoo kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta.
Puhekirjaus säästi aikaa ja vähensi muistettavaa
Kirjaamiseen käytetty työaika väheni selvästi puhekirjauksen käyttöönoton jälkeen. Järjestelmätietojen perusteella hoivatoimiin liittyvään kirjaamiseen käytetty aika puolittui noin 45 minuutista 21 minuuttiin työntekijää kohden päivässä. Kirjausten laatu säilyi vähintään samalla tasolla kuin tietokoneella kirjattaessa.
Samalla kirjaamisen rytmi muuttui. Kirjauksia tehtiin pitkin päivää ja hoivatoimien lomassa sen sijaan, että ne olisivat kasaantuneet työvuoron loppuun. Hoitajien kokemuksen mukaan tämä vapautti aikaa esimerkiksi asukkaiden ulkoiluun ja muuhun toimintaan.
Puhekirjaus myös kevensi hoitajien muistikuormaa. Kun asioita voitiin kirjata heti, niitä ei tarvinnut pitää mielessä myöhempää kirjaamista varten. Muistamisen helpottuminen nousi hoitajien haastatteluissa keskeiseksi puhekirjauksen kognitiiviseksi hyödyksi.
Lisäksi havaittiin, että puhekirjaamisesta voi joissakin tilanteissa tulla osa varsinaista hoivatyötä. Kirjauksia voitiin tehdä asukkaan läsnä ollessa ja toisinaan myös yhdessä asukkaan kanssa. Ammattilaisen tilannekohtainen harkinta on kuitenkin tärkeää, sillä esimerkiksi arkaluonteisten asioiden kirjaaminen ääneen ei aina ole tarkoituksenmukaista.
Teknologian hyödyt edellyttävät onnistunutta käyttöönottoa
Tutkimuksen mukaan puhekirjaus helpottaa kirjaamistyötä, mutta ei poista hoitajan vastuuta. Hoitajan on edelleen tarkistettava tekoälyn tuottama teksti ja korjattava sitä tarvittaessa. Tämä vaatii tarkkuutta ja uudenlaista osaamista.
Hyötyihin vaikuttaa myös se, miten hyvin teknologia toimii ja sopii työn arkeen. Puheentunnistuksen virheet, tekniset ongelmat ja huono yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa voivat hankaloittaa työtä.
– Tekoälyn käyttöönotto ei muuta vain työvälineitä, vaan myös työn tekemisen tapoja sekä ihmisen ja teknologian välistä työnjakoa. Siksi työntekijät kannattaa ottaa mukaan uuden teknologian suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Valtonen korostaa.
Hankkeen ohjausryhmän jäsen, hoitotieteen professori Tarja Kvist Itä-Suomen yliopistosta näkee tuloksissa laajempaa merkitystä koko hoiva-alalle.
– Hoiva-alan veto- ja pitovoiman kannalta on tärkeää, että ammattilaiset voivat käyttää osaamistaan varsinaiseen hoivatyöhön. Jos teknologialla voidaan vähentää kirjaamiseen liittyvää kuormitusta ja tukea asukkaiden kohtaamista, sillä voi olla merkitystä myös työn mielekkyyden ja alan houkuttelevuuden kannalta, Kvist sanoo.
Tekoälyratkaisut hoivassa -hanke
- Hankkeessa tutkittiin generatiiviseen tekoälyyn perustuvan puhekirjausjärjestelmän käyttöönottoa hoivakodeissa.
- Tutkimuksessa hyödynnettiin haastatteluja sekä puhekirjaus- ja sisäpaikannusdataa. Lisäksi tehtiin kansainvälinen kirjallisuuskatsaus teknologian vaikutuksista hoito- ja hoivatyöhön ja työntekijöiden hyvinvointiin.
- Hanke toteutettiin vuosina 2025–2026 yhteistyössä Attendo Oy:n, Better Care Technologies Oy:n (Moiva) ja Iiwari Tracking Solutions Oy:n kanssa.
- Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.
Tutustu
- Tutkimusraportti (julkari.fi): Tekoälyratkaisut hoivassa: hankkeen loppuraportti
- Ohjeet ja arviointilomake tekoälysovelluksen käyttöönoton tueksi: Tekoälystä hyötyä ja helppoutta hoivaan
- Tekoälyratkaisut hoivassa -hankesivu (ttl.fi): Tekoälyratkaisut hoivassa
Lisätiedot
- Teppo Valtonen, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos, teppo.valtonen [at] ttl.fi (teppo[dot]valtonen[at]ttl[dot]fi), +358 30 474 2625
- Käytännön kokemukset puhekirjauksen käyttöönotosta: Minna Nissinen, teknologia- ja kehitysjohtaja, Attendo, minna.nissinen [at] attendo.fi (minna[dot]nissinen[at]attendo[dot]fi), +358 40 766 6726
