Työpuntarin webinaarissa Miten tekoälystä on oikeasti hyötyä? haettiin näkemyksiä tekoälyn konkreettisista hyödyistä. Miten tekoäly voi tukea vaikkapa hoivatyötä? Esiin nousi vahvasti se, että meneillään oleva tekoälymurros on muuttanut johtamisen vaatimuksia työelämässä.
– Esihenkilöltä vaaditaan kykyä johtaa ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä, kuitenkin niin, että lopullinen vastuu säilyy ihmisellä. Pitää olla kykyä tunnistaa, missä tekoälystä on hyötyä ja missä tarvitaan ihmisen harkintaa, erikoistutkija Marja Känsälä Työterveyslaitoksesta kiteytti.
Tekoälymurros on vasta alkuvaiheissaan
– Olemme nähneet tekoälymurroksesta vasta pienen osan. Jos korvataan asiatehtäviä, ihmisen tekemän johtamisen painopiste voi siirtyä kohtaamiseen, empatian osoittamiseen ja läsnäoloon, tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta arvioi.
Alasoinin mukaan samalla myös vaatimukset johtamistyössä muuttuvat. Jos johtaminen muuttuu enemmän ihmispainotteiseksi, esihenkilöt voivat kokea sen hyväksi, jotkut vaikeaksi ja kuormittavaksi.
– Kuormituksen kurissa pitäminen on sekin johtamiskysymys. Kun valitaan, mitä tehdään tekoälyllä, mitä ihmisvoimin, kannattaa tuottavuuden lisäksi pitää mielessä hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden näkökulma, Alasoini huomautti.
Myös Marja Känsälä korostaa, ettei tekoälystä koidu hyötyjä automaattisesti, vaan aikaa ja huomiota on tietoisesti kohdennettava ihmisten kohtaamisiin ja palautumiseen.
– Esihenkilötyössä tekoäly voi helpottaa esihenkilön työn kuormitusta, kun se auttaa oman ajattelun tukemisessa, valmistelussa ja jäsentelyssä. Pitää kuitenkin välttää tilannetta, että ajan säästyminen ei kasvata työn määrää ja nopeuta työtahtia, Känsälä muistutti.
Tekoäly vapautti aikaa hoivaan
Työpuntari-webinaarissa Työterveyslaitoksen yhteiskunnallisen foorumin eli Työpuntarin vuoden teemaa, Hyvinvointia tekoälymurrokseen, käsiteltiin monesta näkökulmasta. Tuoretta tekoälyn hyödyntämiseen liittyvää tutkimustietoa avattiin tietoiskumaisilla asiantuntijaesityksillä.
Konkreettisia tekoälyhyötyjä on osoitettu muun muassa Työterveyslaitoksen Tekoälyratkaisut hoivassa -hankkeessa. Puhekirjaaminen voi säästää kirjaamiseen käytettyä työaikaa merkittävästi.
Hankkeessa mukana olleen hoivayhtiö Attendon teknologia- ja kehitysjohtaja Minna Nissinen kiitteli puhekirjaamisen hyötyjä.
– Saatiin tuottavuutta ja aikasäästöjä, ja vähennettyä hoitajien muistikuormaa. Lisäksi hoivan laatu ei edes kirjaamisten osalta ainakaan heikentynyt, Nissinen sanoi.
Tutkimushanke on Nissisen mielestä hyvä esimerkki onnistuneesta työnjaosta, jossa ihmiset saadaan keskittymään siihen, missä he ovat parhaimmillaan. Tekoälylle taas luovutetaan se, missä se on parhaimmillaan.
– Johtamisen perusteet eivät ole muuttuneet tekoälymurroksessa. Työn luonne sen sijaan on muuttumassa. Silloin johtajan tehtäväksi on tulossa työn luonteen johtaminen. Siinä kysymys on enemmän kuin miettiä miten saadaan ihminen tekemään enemmän, miettiä työnjakoa.
Työntekijät mukaan tekoälyn käyttöönottoon
Tuomo Alasoini korosti paneelissa työntekijöiden ottamista mukaan sekä tekoälyratkaisujen käyttöönotossa että niiden vaikutusten arvioinnissa.
– Ideat ja ratkaisut syntyvät kokeilujen ja käyttöautonomian kautta. Myönteinen ilmapiiri kannustaa, ja kun löydetään uusia hyviä käytäntöjä, tehdään niitä näkyväksi, levitetään niitä ja vahvistetaan osaamista. Sitten tietysti tuetaan johtamisen keinoilla ja tarvittaessa investoineilla ja mietitään rohkeasti liiketoimintamalleja kokonaan uusiksi.
Myös Minna Nissisen mielestä työntekijät ovat parhaita asiantuntijoita osallistumaan ja kehittämään ratkaisuja.
– Käytettävyys on avain ja työntekijä on paras asiantuntija siinä, miten ratkaisu solahtaa työn arkeen. Tässä meillä on tekemisen paikka.
