Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työn, työolojen, terveyden ja työkyvyn edistämiseksi.
Kysyimme Työsuojelupaneelissa työsuojelupäälliköiltä ja -valtuutetuilta näkemyksiä työterveysyhteistyön toteutumisesta ja toimivuudesta. Kysely tehtiin marras–joulukuussa 2025.
Ennakoivia ja reagoivia keinoja työkyvystä huolehtimiseen
Kyselyn päätulos oli se, että valtaosa vastaajista (75 prosenttia) pitää työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä erittäin tai melko hyvin toimivana. Miten työterveyshuolto sitten pitää henkilöstön työkyvystä huolta?
Ennakoivasta toiminnasta mainittiin useimmin terveystarkastukset. Perässä tulivat työpaikkaselvitykset, varhaisen tuen malli ja fysioterapeutin palvelut.
Muutamat vastaajat myös totesivat, että olennaista työkyvyn ylläpitämisessä on työpaikan oma toiminta eikä tukeutuminen työterveyshuollon keinoihin. Yksi esimerkki työpaikan toiminnasta oli hyvä päivittäisjohtaminen.
Reagoivista keinoista eniten mainintoja saivat työkyvyn tuen käytännöt työkyky- tai työterveysneuvotteluineen ja työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut hoitoonohjauksineen. Muutamat vastaajat toivat esille myös työn tai työjärjestelyjen muokkauksen työkykyyn sopivaksi.
Paneuduin tarkemmin vastauksiin, jotka koskivat näitä työterveyshuollon ennakoivia ja reagoivia keinoja. Jäin pohtimaan, nähdäänkö työkyvyn tuki yksilöllisenä toimena, vaikka työtä tehdään yhdessä, työyhteisössä, ja eri toimijoiden yhteistyönä. Mitä ovat ne työkyvystä huolehtimisen keinot, joita toteutetaan työyhteisössä?
Entä jos ratkaisu löytyisikin tarkastelemalla yhdessä tehtävää työtä? Se voisi johtaa esimerkiksi siihen, että muutetaan työnjakoa, kokeillaan uusia tiedonvaihdon keinoja tai sovitaan töiden priorisoinnista.
Vai onko niin, että nämä kaikki on jo esihenkilön johdolla työyhteisössä tehty, mutta se ei ole ratkaissut työkyvyn ongelmia? Ja siksi turvaudutaan työterveyshuollon asiantuntemukseen.
Mikä työterveysyhteistyössä on muuttunut kymmenessä vuodessa?
Työsuojelupaneeli kyseli työterveyshuollon toiminnasta myös kymmenen vuotta sitten, vuonna 2015. Silloin työterveysyhteistyö arvioitiin yhtä lailla toimivaksi kuin nytkin. Huomattava muutos on nähtävissä työterveyshuollon osallistumisessa kiusaamistilanteiden selvittämiseen.
Vuonna 2015 vastaajista 43 prosenttia ilmoitti, että työterveyshuolto on mukana kaikissa kiusaamistilanteiden selvittelyissä tai ainakin suurimmassa osassa niistä. Vuoden 2025 kyselyssä vastaava prosentti oli vain 12. Työpaikoilla on ilmeisesti opittu käsittelemään näitä tilanteita, mikä on tietysti hyvä asia.
Vuoden 2015 ja 2025 vertailussa kiinnitin huomiota myös siihen, että työterveyshuollon edustaja on harvoin mukana työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Vuonna 2015 kolmasosa ja vuonna 2025 jo lähes puolet vastaajista ilmoitti, että työterveyshuolto ei osallistu lainkaan työsuojelutoimikunnan kokouksiin.
Suurimmalla osalla työpaikoista työterveysyhteistyön johtamisesta ja kehittämisestä vastaavat henkilöstöhallinto ja ylin johto erikseen tai yhdessä. Siksi herää kysymys, millä foorumilla työsuojelun tietämys työpaikalla tehtävästä työstä ja työn olosuhteista tulee näkyväksi.
Toisaalta noin 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että työterveyshuollolla, työpaikan johdolla ja työsuojelulla on yhteinen näkemys toiminnan tavoitteista, joten ei työsuojelun asiatuntemusta ole jätetty käyttämättä. Se lienee tärkeintä.
Lisätietoja:
Tutustu marras–joulukuussa 2025 toteutetun Työsuojelupaneelin tuloksiin Työelämätieto-palvelussa.
Työsuojelupaneeli: 75 % arvioi työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön toimivaksi (Työterveyslaitoksen mediatiedote 11.2.2026)
Kommentointi