Työterveyslaitoksen tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa työterveyshuollon potilastietojärjestelmiin taltioituvasta tiedosta, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen ensimmäisen mielenterveysperusteisen sairauspoissaolon. Lisäksi datasta tunnistettiin psykososiaalisia tekijöitä.
– Datalähtöisessä hankkeessa hyödynsimme koneoppimisen menetelmiä ja potilastietojärjestelmien tekstimuotoista ja rakenteellista dataa uudenlaisella tutkimusotteella. Emme tienneet etukäteen, mitä muuttujia voitiin tunnistaa, erikoistutkija Tiina Kalliomäki-Levanto Työterveyslaitoksesta sanoo.
Varhaisen vaiheen kehitys ratkaisee paljon
Tutkimuksen tulokset osoittivat selkeästi, että mielenterveyteen liittyvän sairauspoissaolon alkuvaiheella on keskeinen merkitys työntekijän myöhemmän työkyvyn kannalta. Työntekijät, joiden poissaolo jatkui tai kasautui poissaolon alkuvaiheen jälkeen, olivat huomattavasti alttiimpia myöhemmille työkykyongelmille.
Varsinaiset hoitotoimenpiteet tai kontaktien määrä eivät nousseet yhtä vahvoiksi ennustetekijöiksi kuin sairauspoissaolon kulku. Työterveyspsykologin tapaamiset olivat kuitenkin yhteydessä vähäisempään uusiutumisriskiin, erityisesti kun tapaamiset sijoittuivat varhaiseen vaiheeseen.
Osalla palvelupoluista yhteys ensimmäiseen mielenterveysperusteisen poissaoloon
Aihemallinnuksen ja klusteroinnin avulla potilaskertomusteksteistä löytyi seitsemän mielenterveyteen ja psykososiaalisiin tekijöihin liittyvää aihetta, ja kaikkiaan 53 niiden muodostamaa palvelupolkua.
Aiheista ”Masennus” ja ”Työ ja jaksaminen” olivat yleisiä niiden palvelupolkujen joukossa, jotka olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä mielenterveysperusteisen sairauspoissaolon ilmaantumiseen.
”Esihenkilö, työyhteisö, työmäärä” -aiheen neljällä palvelupolulla ilmaantui alle keskimääräisen poissaolon prosenttiluvun mielenterveysperusteisia poissaoloja ja työterveyshuollon palveluiden käyttöä oli yli keskimääräisen.
– Tästä voi tulkita, että vastaanotolla voidaan oppia esimerkiksi työyhteisön toiminnasta ja esihenkilötyöstä ja työntekijä tulee kuulluksi. Työpaikoilla tähän aiheeseen liittyvä koulutus ja kehittäminen on edelleen tärkeää, Kalliomäki-Levanto toteaa.
Tulokset tarjoavat suuntaa sille, miten kohdentaa toimintaa heille, joiden sairauspoissaolon kulku viittaa suurempaan työkykyriskiin tulevaisuudessa. Työterveyshuolloilla taas olisi mahdollisuus rakentaa aihemallinnuksen avulla työpaikkakohtaisia palvelupolkuja.
Mielenterveyden hoitopolut työterveyshuollossa (Mielenpolut) -hanke
- Mielenpolut-hankkeen rahoitti Työsuojelurahasto.
- Työterveyslaitoksen yhteistyökumppanina toimi Terveystalo.
- Tutkimusaineistona käytetyt potilaskertomukset käsiteltiin niin, ettei yksittäisiä henkilöitä tai työpaikkoja pysty tunnistamaan.
Tutustu
Lisätiedot
- Erikoistutkija Tiina Kalliomäki-Levanto, Työterveyslaitos, tiina.kalliomaki-levanto [at] ttl.fi, +358 46 851 4013
