Teollisuudessa 12 tunnin työvuoron kuormitus ei heikentänyt turvallisuutta

Työterveyslaitos selvitti 12 tunnin vuorojärjestelmän yhteyksiä työturvallisuuteen. Palautuminen, vireys ja turvallisuuskäyttäytyminen, kuten ohjeiden noudattaminen ja suojautuminen altisteilta, säilyivät pitkien työvuorojen yhteydessä varsin hyvällä tasolla. Tulosten perusteella työmatkojen turvallisuuteen yövuoron jälkeen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota.
kuvituskuva: kaksi teollisuuden työntekijää
Mikael Sallinen

Mikael Sallinen

tutkimuspäällikkö
Tomi Kanerva

Tomi Kanerva

erityisasiantuntija

Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.4.2022

Teollisuuden työpaikoilla on laajasti käytössä 12 tunnin kaksivuorojärjestelmä. Tyypillisesti se koostuu kahdesta peräkkäisestä aamuvuorosta ja yövuorosta ja niiden jälkeisestä kuudesta vapaapäivästä. Vuorot vaihtuvat tavallisesti klo 07 ja klo 19.

12 tunnin työvuoron aikana koettu väsymys ja stressi ei ollut työntekijöillä niin voimakasta, että se heikentäisi turvallisuuskäyttäytymistä, kuten ohjeiden noudattamista tai harkintakykyä.

– Tuloksemme vahvistavat käsitystä, että vireys ja palautuminen säilyvät 12 tunnin kaksivuorojärjestelmässä varsin hyvällä tasolla. Tämä kuitenkin edellyttää, että vuorokierto ja vapaajaksot on suunniteltu niin, että ne tukevat palautumista, sanoo tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

–  Lisäksi on tärkeää, että työturvallisuus on työpaikalla kokonaisuutena hyvällä tasolla, Sallinen jatkaa.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää työmatkojen turvallisuuteen yövuorojen jälkeen. Omalla autolla kotiin palatessa työntekijän väsymysriski on kohonnut riippumatta yövuoron kestosta. Työntekijöille voi tarjota tietoa väsymysriskiä vähentävistä keinoista ja tarjota esimerkiksi nokosiin soveltuvan tilan työpaikalla.                 

Suojaimia käytettiin tunnollisesti pitkien työvuorojen aikana

Tutkimus toteutettiin pakkausteollisuuden ja kaivosteollisuuden yrityksissä. Pitkä työvuoro ei kasvattanut riskiä kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille altistumisessa. Suojaimia käytettiin samaan tapaan kuin kahdeksan tunnin työvuoroissa.

– Tutkimme uudella tavalla sekä unen ja vireyden vaikutuksia työturvallisuuteen että altistumisen hallintaan, kertoo projektipäällikkö Tomi Kanerva Työterveyslaitoksesta.

Altisteille asetettujen raja-arvojen soveltuvuutta pitkiin työvuoroihin tarkasteltiin erillisessä kirjallisuuskatsauksessa, joka on loppuraportin liitteenä.

Pitkien työvuorojen seurauksia kannattaa seurata työpaikoilla

Tutkijat suosittelevat, että työpaikat keräävät systemaattisesti tietoa pitkien eli yli 9 tunnin työvuorojen vaikutuksista:

  • turvallisuuskäyttäytymiseen ja sitä sääteleviin tekijöihin (esim. vireys ja palautuminen)
  • läheltä piti -tilanteisiin
  • työtapaturmiin

Altistumisajan piteneminen pitkien työvuorojen yhteydessä on tärkeää huomioida erityisesti niiden altisteiden kohdalla, joiden vaikutukset riippuvat altistumisesta yksittäisen työvuoron aikana.

Tutkimuksen perusteella suositellaan myös kartoittamaan työntekijöiden omia havaintoja työvuorojen keston yhteydestä työturvallisuuteen. Esimerkiksi yhteisissä työpajoissa voidaan pyrkiä tunnistamaan tärkeimmät kehittämiskohteet ja työstämään turvallisuuskäyttäytymistä tukevia ratkaisuja.

Lisätiedot

  • Mikael Sallinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, [email protected], 040 768 6956
  • Tomi Kanerva, projektipäällikkö, Työterveyslaitos, [email protected], 043 824 3244

Tutustu myös

 

 

Avainsanat

teollisuus
vuorotyö
työturvallisuus

Jaa sisältö somessa!