Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston toteuttaman Torjuntaeliöiden allergeenit kasvihuonetyössä (TORJU) -hankkeen tutkimuksessa kerättiin kasvihuoneiden pölynäytteitä ja selvitettiin niiden sisältämiä proteiineja ja mahdollisia allergeeneja. Lisäksi tutkittiin erityisesti biologisessa torjunnassa käytettävää Macrolophus pygmaeus -petoluteita ja sen sisältämiä allergisoivia proteiineja.
– Nyt tunnistettu uusi allergeeni on konkreettinen esimerkki siitä, että biologiset torjuntaeliöt ovat merkittäviä työperäisen herkistymisen lähteitä, vaikka työperäisen herkistymisen toteaminen on haastavaa. Tämä on tärkeää, koska biologisen torjunnan käyttö kasvihuoneissa on lisääntynyt ja todennäköisesti lisääntyy edelleen, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Hille Suojalehto Työterveyslaitoksesta korostaa.
Kasvihuoneiden työntekijöillä on todettu paljon allergisia oireita ja herkistymistä. Työperäisten allergioiden aiheuttajia tunnetaan kuitenkin edelleen puutteellisesti.
Kasvihuonetyön allergiat ovat monimuotoisia
Kasvihuoneet ovat haastava työympäristö, koska kasvihuonetyössä altistutaan monenlaisille allergiaa aiheuttaville tekijöille, kuten kasveille, tuholaisille ja biologisessa torjunnassa käytettäville eliöille.
Kasvihuonetyöntekijät voivat herkistyä erilaisille biologisille altisteille, joka voi johtaa ammattiastman, -nuhan tai -ihotaudin kehittymiseen. Nyt tutkimuksessa tehty allergeenitunnistus korostaa sitä, että biologiset torjuntaeliöt aiheuttavat allergiaa, vaikka näitä herkistymistä aiheuttavia tekijöitä ei ole helppo osoittaa tavanomaisista työympäristön pölynäytteistä.
Tuloksista on hyötyä ennaltaehkäisyssä
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ennen kaikkea työperäisten allergioiden tunnistamisessa, ennaltaehkäisyssä ja diagnostiikan kehittämisessä.
Tietoa voidaan käyttää myös kasvihuonetyön riskinarvioinnissa. Kun tiedetään, että biologisessa torjunnassa käytettävät eliöt voivat sisältää allergeeneja, niiden aiheuttama altistuminen voidaan ottaa paremmin huomioon työpaikan riskinarvioinnissa ja työntekijöiden suojaamisessa.
– Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi käsineiden sekä ihoa peittävän vaatetuksen käyttöä ja hengityksensuojainta pölyävissä työvaiheissa. Altistumista voidaan vähentää myös työmenetelmillä, joilla pölyn muodostumista vältetään, Suojalehto arvioi.
Tunnistettuja allergeeneja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös diagnostisten testien kehittämisessä, jolloin työperäisen allergian aiheuttaja voitaisiin tunnistaa nykyistä tarkemmin. Hankkeesta on valmisteilla tieteellinen julkaisu, joka julkaistaan kansainvälisessä tieteellisessä julkaisusarjassa.
Tutustu tutkimukseen
- Torjuntaeliöiden allergeenit kasvihuonetyössä (TORJU) -hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto.
- Torjuntaeliöiden allergeenit kasvihuonetyössä (TORJU)
- Loppuraportti tutkimuksesta Torjuntaeliöiden allergeenit kasvihuonetyössä (Julkari.fi)
Tutustu allergiariskejä vähentäviin ohjeisiin
Lisätiedot
- Hille Suojalehto, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri ja dosentti, Työterveyslaitos, puh. 043 820 0363, hille.suojalehto [at] ttl.fi (hille[dot]suojalehto[at]ttl[dot]fi)
- Piia Karisola, hankkeen vastaava tutkija, dosentti, Helsingin yliopisto, puh. 050 314 7683, piia.karisola [at] helsinki.fi
