Työaikalaki hidasti sairauspoissaolojen kasvua
Palkittu artikkeli osoittaa konkreettisesti, miten lainsäädännön keinoin voidaan parantaa vuorotyöntekijöiden hyvinvointia. Vuonna 2020 voimaan tullut työaikalaki takasi epäsäännöllistä vuorotyötä tekeville työntekijöille vähintään 11 tunnin keskeytymättömän lepoajan jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana.
Tulokset ovat merkittäviä: lakimuutoksen myötä muutoksia työaikoihin tehneissä yksiköissä sairauspoissaolot vähenivät 13 prosenttia verrattuna työyksiköihin, joissa työaikajärjestelyt pysyivät ennallaan. Tämä on erityisen merkittävää, sillä sairauspoissaolot ovat kasvaneet viime vuosina terveydenhuollossa, jossa tunnetusti tehdään paljon vuorotyötä.
– Vuorotyötä ei voida lopettaa, mutta sen haitallisia piirteitä ja niiden vaikutuksia on mahdollista rajata, vanhempi asiantuntija Jarno Turunen kertoo.
Tutkimuksen taustalla huippuosaamisen ja ainutlaatuisen aineiston yhdistelmä sekä kolmikannan toive
Turunen nostaa esiin kolme keskeistä elementtiä, jotka mahdollistivat tutkimuksen. Ensinnäkin Työterveyslaitoksen työaikatutkimusta tekevä ryhmä on oman alansa maailmanlaajuista parhaimmistoa.
Toiseksi tutkijoilla oli käytössään kymmenientuhansien sairaanhoitopiireissä vuorotyötä tehneiden työaikakirjaukset vuosilta 2014–2021. Aineisto on kansainvälisestikin tarkasteltuna täysin ainutlaatuinen, ja sen avulla voidaan tehdä monipuolista tutkimusta sekä vetää erittäin luotettavia johtopäätöksiä.
Kolmantena tekijänä Turunen mainitsee tutkimusryhmän vahvat yhteydet kolmikantaan, mistä toive tutkia työaikalain muutoksen vaikutuksia nousi. Tutkimuksen merkitys ulottuukin kauas akateemisen maailman ulkopuolelle.
– Tämä tieto on arvokasta sekä työntekijöille että työnantajille ja vaikuttaa heijasteisesti hyvin monien ihmisten ja perheiden elämään, Turunen korostaa.
Koneoppimismallit muuttavat vuorotyön suunnittelua
Turunen näkee työajoissa vielä paljon tutkittavaa.
– Työaika ei aiheena ole koskaan valmis. Esimerkiksi koneoppimismallien yleistyminen vuorosuunnittelussa on lisääntynyt, ja siitä maailmasta tutkittavaa kumpuaa koko ajan lisää.
Nyt tehty tutkimus ja sen saama kansainvälinen tunnustus osoittavat, että hyvin valmisteltu lainsäädäntö voi tuoda todellisia hyötyjä työntekijöiden arkeen ja edistää terveyttä – ja että suomalainen työterveystutkimus on kansainvälistä huippua.
Tutkimusryhmä
- Artikkelin kirjoittaneen tutkimusryhmän jäsenet: Jarno Turunen, Kati Karhula, Annina Ropponen, Aki Koskinen, Rahman Shiri, Kari Hämäläinen, Mikael Sallinen, Jenni Ervasti, Jaakko Pehkonen ja Mikko Härmä.
- The Working Time Society (WTS) edistää työaikoihin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää tutkimusta sekä verkostoitumista. Kansainvälinen vuorotyö- ja työaikasymposium on järjestetty joka toinen vuosi vuoden 1969 lähtien.
- Tunnustus myönnettiin Working Time Societyn kansainvälisessä vuorotyö- ja työaikasymposiumissa marraskuussa 2025.
Tutustu myös
- Artikkeli (englanniksi): The Time-Varying Effect of Participatory Shift Scheduling on Working Hour Characteristics and Sickness Absence: Evidence from a Quasi-Experiment in Hospitals (mdpi.com)
- Konferenssin sivu (englanniksi): Home - 25 International Symposium on Shiftwork and Working Time (shiftwork2025.com)
- Tietoa teemasta: Työaika (ttl.fI)
- Tietoa teemasta: Työaikalainsäädäntö (ttl.fI)
Lisätiedot
- Jarno Turunen, vanhempi asiantuntija, Jarno.Turunen [at] ttl.fi, +358 43 825 2569
