Suora linkki tilaisuuden tallenteeseen.
– Harvat yhteiskunnat olisivat voineet kehittyä ilman, että ihmiset ovat liikkuneet valtioiden tai alueiden rajojen yli, sanoo historian yliopistonlehtori Seija Jalagin Oulun yliopistosta.
Tutkimusten mukaan sotien välisen ajan pakolaisten ja heidän jälkipolviensa mahdollisuudet työllistyä ja kouluttautua paranivat hyvinvointivaltion kehityksen mukana ja myös siksi, että valtio ja kunnat odottivat heistä tulevan pysyviä asukkaita.
Maahanmuuttaneet tulisikin nähdä tästä näkökulmasta: ihmisinä, jotka tulevat Suomeen pysyviksi asukkaiksi ja kansalaisiksi.
Suomi on monesta näkökulmasta hyvä ja houkutteleva maa asua ja elää: vahvuuksia ovat hyvä elämänlaatu ja korkea osaamistaso. Myös perheille Suomi on hyvä paikka elää.
Asenteet maahanmuuttaneita kohtaan ovat Suomessa kuitenkin negatiivisempia kuin muissa Pohjoismaissa eivätkä maahanmuuttaneiden mahdollisuudet suomalaisilla työmarkkinoilla ole tasavertaiset. Suomi ei aina näyttäydy vastaanottavaisena.
Miten Suomesta rakennetaan vastaanottavaisempi?
Vastaanottavaisemman Suomen rakentamiseen on olemassa keinoja. Asenteisiin voidaan vaikuttaa jakamalla tutkittua tietoa maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista. Toisaalta meistä jokainen voi olla edistämässä oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta työpaikoilla, kouluissa, harrastuksissa ja naapurustoissa – ja luoda yhteisöjä, joihin jokainen tuntee kuuluvansa.
Yksilötason keinot eivät kuitenkaan riitä, vaan esimerkiksi maahanmuuttajia työllistävät yritykset ovat keskeisessä roolissa vastaanottavaisen Suomen rakentamisessa.
– Osaavan työvoiman saatavuus on elintärkeää yrityksille ja osaajien maahanmuutto onkin yksi keino lisätä osaavan työvoiman tarjontaa, innovaatioita ja yritysten tuottavuutta. Silti yrityksissäkin on vielä paljon tekemistä, jotta kansainvälisistä osaajista tulisi tasavertaisia työyhteisön jäseniä, muistuttaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.
Kotoutumista on Suomessa tutkittu, mutta toistaiseksi tutkittua tietoa kotoutumisen vaikutuksista on olemassa vain rajallisesti. Kotoutumispalveluiden vaikuttavuutta tutkineet painottavat kuitenkin hyötyjen syntyä pitkällä aikavälillä.
– Osa kotoutumiskoulutuksen kaltaisten toimenpiteiden hyödyistä syntyy pitkän ajan kuluessa ja niitä voi olla vaikea mitata. Kustannukset sen sijaan syntyvät nopeasti ja niiden havaitseminen on kohtuullisen helppoa, painottaa VATT:n johtava tutkija Hanna Pesola.
Luottamuksen säilyttäminen kaikkien etu
Hyvinvointivaltiolla ja sen rakenteilla on ollut merkittävä rooli luottamuksen luomisessa niin maahanmuuttaneiden kuin valtaväestön keskuudessa. Toisaalta väestön ikääntyessä ja työikäisten vähentyessä maahanmuuttaneet ovat yhä tärkeämpi osa hyvinvointivaltion tulevaisuutta.
– Kun valtaväestö voi luottaa toimivaan hyvinvointivaltioon eli siihen, että kaikista pidetään huolta, myös ennakkoluulot maahanmuuttaneita kohtaan voivat hälvetä, huomauttaa THL:n johtava tutkija Maria Vaalavuo.
Tulevaisuuden Suomessa hyvät ja luottamusta rakentavat väestösuhteet ovat tulosta tämän päivän teoista.
Tapahtuman järjestävät DEMOGRAPHY-ohjelman LIFECON, Mobile Futures ja SustAgeable -hankkeet, joita rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Tutustu myös
- Keskustelutilaisuus: Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun 10.4.2025, Tiedekulma, Helsinki. Tilaisuuden järjesti strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama DEMOGRAPHY-ohjelma
- Tutkimus: Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan vaikuttavuudesta? - Työn ja talouden tutkimus LABORE
Hanna Pesola, Matti Sarvimäki ja Tuomo Virkola - Tutkimus: Ulkomaiset osaajat Suomessa, Etlan raportti
Kauhanen Antti, Maczulskij Terhi, Riukula Krista, Ropponen Olli - Tutkimus: Vähemmistöt muuttajina: Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen, Siirtolaisuusinstituutin julkaisut
Johanna Leinonen & Miika Tervonen (toim.)
Lisätiedot
- Seija Jalagin, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Mobile Futures, seija.jalagin [at] oulu.fi, puh. 040 778 9021
- Antti Kauhanen, tutkimusjohtaja, ETLA, LIFECON, antti.kauhanen [at] etla.fi, puh. 050 569 7627
- Hanna Pesola, johtava tutkija, VATT, SustAgeable, hanna.pesola [at] vatt.fi, puh. 0295 519 438
- Maria Vaalavuo, johtava tutkija, THL, SustAgeable, maria.vaalavuo [at] thl.fi, 029 524 6754
