Mielenterveyshäiriöistä johtuva työkyvyttömyys on kasvava ongelma Suomessa, ja suurin osa sairauspäivärahasta sekä työkyvyttömyyseläkkeistä liittyy mielenterveyteen. Työkyvyttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle, yrityksille ja työkykynsä menettäville itselleen.
Työterveyshuolto on avainasemassa työkyvyttömyyden ehkäisemisessä
Väitöskirjatutkimus korostaa tarvetta kehittää psykiatristen potilaiden työkyvyn arviointiprosessia työterveyshuollossa.
– Työterveyshuollon rooli on keskeinen mielenterveysongelmien aiheuttaman työkyvyttömyyden ehkäisemisessä. Varhainen diagnosointi, oikea-aikainen hoito ja kuntoutus ovat avainasemassa, erikoislääkäri Susanne Heikinheimo Työterveyslaitoksesta arvioi.
– Yhteistyö terveydenhuollon eri toimijoiden välillä on tärkeää, jotta työhön paluu voidaan toteuttaa ennen kuin se muuttuu liian haastavaksi ja kuntoutuksen mahdollisuudet heikkenevät, Heikinheimo painottaa.
– Työkykyarvio on keskeinen prosessi työterveyshuollossa ja tähtää siihen, että löydetään oikeat interventiot, joilla saadaan potilaan työkyky palautettua tai mikäli tämä ei ole mahdollista, löydetään oikeat sosiaalivakuutuksen etuudet.
Työkykyarviointiin tarvitaan strukturoituja menetelmiä
Helsingin yliopistossa tarkistettavan väitöstutkimuksen Return to work among psychiatric patients undergoing a thorough evaluation of work ability tavoitteena on ollut arvioida ja parantaa psykiatristen potilaiden työkyvyn arviointiprosessia, tutkia työhön paluuseen vaikuttavia tekijöitä sekä tarkastella validoitujen työkalujen käyttöä työhön paluun ennustamisessa ja edistämisessä.
Tutkimuskohortti koostui HUS Työkyvyntutkimuspoliklinikalla vuosina 2011–2012 psykiatrisen työkyvyn arviointiin lähetetyistä potilaista. Seurannassa havaittiin, että vahvimmat työhön paluuta ennustavat tekijät olivat työllisyys ja alle kuuden kuukauden työstä poissaolo.
Väitöskirjatutkimuksen havaintojen merkitystä korostaa se, että mielenterveyshäiriöistä johtuva työkyvyttömyys on jo pidempään kasvanut Suomessa.
– Ongelman laajuuteen suhteutettuna on suorastaan yllättävää, että parhaat tutkimusten todistamat työkalut eivät ole riittävän laajasti käytössä, Heikinheimo sanoo.
Työkykyä on syytä arvioida tehtäväkohtaisesti
Heikinheimo arvioi väitöstutkimuksensa ja käytännön töidensä perusteella, että työkykyä arvioitaessa olennaisia asioita voi jäädä liian vähälle huomiolle.
– On hyvä pitää mielessä työkyvyn perimmäinen merkitys. Työkyky on toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin ja kykyä selviytyä oman tai vastaavan ammatin tehtävistä. Niinpä työkykyarvion tulisi olla selvitys siitä, mikä heikentää tai vahvistaa juuri tietyssä tehtävässä työkykyä. Tarvittaessa työtä voidaan muokata.
Tarvitaan siis osuva lääketieteellinen arvio potilaan terveydestä ja hänen toimintakykyynsä vaikuttavista tekijöistä. Edelleen tarvitaan tietoa työstä ja sen vaatimuksista sekä työntekijän suoriutumisesta tehtävissään.
Tältä pohjalta voidaan arvioida tarvittavia hoito- ja kuntoutuskeinoja sekä tarpeita muokata tai muuttaa työtehtäviä työkyvyn tukemiseksi. Kun toimenpiteet on päätetty, tarvitaan seurantaa.
Kyselymittarien merkitys korostuu
Psykiatrisen potilaan laadukkaassa työkyvyn arvioinnissa tarvitaan sekä subjektiivisia että objektiivisia kyselymittareita. Potilas saa itse kertoa omasta kokemuksesta toimintakyvystään ja siitä, mikä sujuu arjessa ja mikä ei. Lääkäri tekee objektiivisia havaintoja potilaasta sekä vastaanotolla että esimerkiksi työterveysneuvottelussa.
Kyselymittarit tukevat keskustelun laadukkuutta ja toimivat työkaluina, kun etsitään ratkaisuja voittamaan työhön paluun esteitä.
– Käytännössä liian usein tyydytään psykiatrisen potilaan arvioon omasta työkyvyttömyydestään. Pätevät kyselymittarit ja työterveyshuollon asiantuntemus työn vaatimuksista voivat pelastaa ihmisen työkyvyn, Heikinheimo korostaa.
– Olennaista on kaiken aikaa pitää esillä tavoitteet töihin paluusta ja työkyvyn säilymisestä. Potilaille tulisi varhaisessa vaiheessa esittää konkreettinen näkemys työhön paluusta, johon kaikki hoidolliset ja kuntouttavat toimenpiteet tähtäävät.
Väitöstilaisuus perjantaina 15.8.2025
- Erikoislääkäri Susanne Heikinheimon väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Return to work among psychiatric patients undergoing a thorough evaluation of work ability". Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 osoitteessa Auditorium Christian Sibelius, Psykiatriakeskus, Välskärinkatu 12.
- Vastaväittäjänä on professori Leena Ala-Mursula, Oulun Yliopisto, ja kustoksena on Kari Reijula.
- Lisää väitöstilaisuudesta Helsingin yliopiston verkkosivuilla.
- Tutustu väitöskirjaan: Return to work among psychiatric patients undergoing a thorough evaluation of work ability
Lisätiedot
- Erikoislääkäri Susanne Heikinheimo, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2201, susanne.heikinheimo [at] ttl.fi
Työterveyslaitos – 80 vuotta hyvinvointia työstä
- Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Olemme jo vuodesta 1945 rakentaneet terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.
- Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
