Tuore väitöstutkimus osoittaa, että suurempi aktiivisen työmatkan määrä on yhteydessä parempaan terveyteen ja työkykyyn. Työterveyslaitoksen tutkijan Essi Kalliolahden väitöstutkimuksessa tarkasteltiin aktiivisten työmatkatapojen kuten kävelyn ja pyöräilyn sekä työmatkatavoissa tapahtuneiden muutosten yhteyttä työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn.
– Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on olennainen osa terveellisiä elämäntapoja ja yhteydessä huomattaviin terveyshyötyihin. Liikkumattomuus sen sijaan on merkittävä riskitekijä useille yleisille tarttumattomille sairauksille kuten sydän- ja verisuonisairauksille, tuki- ja liikuntaelinsairauksille sekä ylipainolle, Essi Kalliolahti toteaa.
– Työmatkaliikunnan edistäminen on havaittu toimivaksi ja ympäristön kannalta kestäväksi strategiaksi lisätä säännöllistä liikuntaa ja siten vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia sairauksia.
Aktiivisuus vähentää sairauspoissaolopäiviä
Kokonaisuutena tutkimuksen poikittais- ja pitkittäisanalyysien tulokset osoittivat, että suurempi aktiivisen työmatkan määrä oli yhteydessä parempaan itsearvioituun terveyteen ja työkykyyn. Näiden osalta tulokset viittasivat kuitenkin siihen, että hyödyt edellyttävät riittävää ja säännöllistä aktiivisuutta – ja lisähyödyt edellyttävät selkeää muutosta työmatkatavassa kohti aktiivisempaa.
Aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla havaittiin olevan passiivisia verrokkejaan parempi työkyky myös tutkittaessa yhteyttä objektiivisempaan mittariin eli rekisteriperusteisiin sairauspoissaoloihin. Keskimäärin 67 kilometriä viikossa pyöräilevillä työmatkaajilla arvioitiin olevan jopa yli viisi sairauspoissaolopäivää vuodessa vähemmän verrattuna henkilöauton tai joukkoliikenteen käyttäjiin.
Työmatkaliikkumista kannattaa kannustaa
– Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että aktiivisten työtyömatkatapojen edistäminen on vaikuttava keino tukea työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää poissaoloista ja alentuneesta työkyvystä aiheutuvia kustannuksia, Essi Kalliolahti sanoo.
Lisäksi aktiivisina ja vähäpäästöisinä liikkumistapoina kävely ja pyöräily ovat paitsi terveyttä edistäviä myös ympäristön kannalta kestäviä valintoja.
– Aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla ja erityisesti työmatkapyöräilijöillä havaittu pienempi sairauspoissaoloriski saattaa motivoida myös työnantajia panostamaan keinoihin kannustaa työntekijöitään aktiivisten työmatkatapojen käyttöön.
Väitöstilaisuus
- Terveystieteiden maisteri Essi Kalliolahden väitöskirja Active commuting for a healthier workforce. Associations of active commute with self-rated health, work ability, and sickness absence (Työmatkaliikunnalla kohti terveempää työelämää tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella (Canthia, auditorio CA100) 9.1.2026 klo 12-16.
- Tämän linkin kautta pääset seuraamaan streamin välityksellä väitöstilaisuutta Itä-Suomen yliopistossa.
Tutustu tutkimukseen
- Aineistona tutkimuksessa käytettiin laajaa Työterveyslaitoksen kunta- ja hyvinvointialojen henkilöstön Kunta10-seurantatutkimusta. Kyselyaineistot olivat neljästä kuntaorganisaatiosta vuosilta 2020 ja 2022 (n=16 779–38 223) ja sairauspoissaoloaineisto työnantajien rekistereistä vuosilta 2019–2022.
- Tutkimus toteutettiin osana Työsuojelurahaston rahoittamaa COMMUTE-tutkimushanketta ja se linkittyy käynnissä olevaan, Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Climate Nudge -konsortiohankkeeseen.
- Väitöskirja on ladattavissa Itä-Suomen yliopiston verkkosivulla: Active commuting for a healthier workforce: Associations of active commute with self-rated health, work ability, and sickness absence.
Lisätiedot
- Essi Kalliolahti, tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 304 7821, essi.kalliolahti [at] ttl.fi
