Vartiointialan työntekijät ovat avainasemassa yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämisessä, ja heidän työnsä on usein sekä fyysisesti että henkisesti vaativaa. Viime vuosina esimerkiksi väkivallan uhkan ja päihteiden käytön lisääntyminen ovat lisänneet työn uhkatekijöitä ja samalla myös vartijoiden osaamistarpeita.
Työnkuva on muuttunut entistä asiakaspalvelupainotteisemmaksi, ja alalle hakeutuu ihmisiä, joilla on halu auttaa muita. Ihmisten kohtaamiseen liittyvät taidot ja valmiudet toimia haastavissa tilanteissa korostuvat aiempaa enemmän. Vartiointialalla työskentelevät kuitenkin tasapainoilevat eri intressien ja toimintavaltuuksien rajamaastossa, mikä voi aiheuttaa kuormitusta. Myöskään alan koulutus ei kaikilta osin ole pysynyt mukana muutoksessa.
– Esimerkiksi nuoret työntekijät tulevat kenttätyöhön usein lyhyellä perehdytyksellä ja heikoin valmiuksin, sanoo tutkija Julia Anttilainen Työterveyslaitoksesta.
Työvoimatilanne on hyvä, mutta alalla on paljon läpikulkua
Turvallisuuden tekijät: vartiointialan työolot ja työhyvinvointi -hankkeessa kartoitettiin yksityisen turvallisuusalan toimintakentän keskeisiä piirteitä, kuten työmarkkinatilannetta, työn voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä työkyvyn tukea työpaikoilla.
Tutkimuksen mukaan työvoimatilanne vartiointialalla on hyvä ja tarjolla on monipuolisia työsuhteita. Matala palkka ja heikot urakehitysmahdollisuudet kuitenkin lisäävät henkilöstön vaihtuvuutta, eivätkä kannusta lisäkouluttautumiseen.
Vartijoiden työhön liittyy useita kuormitustekijöitä
Vartijoiden työhön liittyy myös useita kuormitustekijöitä, jotka ovat sidonnaisia ympäristöön, jossa työtä tehdään. Työtehtävät ja -ympäristöt poikkeavat toisistaan esimerkiksi vilkkaiden kauppakeskusten vartioinnissa ja arvokuljetuksissa.
– Esimerkiksi väkivallan uhka näkyy erityisesti kauppakeskuksissa ja julkisen liikenteen solmukohdissa, kertoo Anttilainen.
Myös maantieteelliset erot vaikuttavat kuormitustekijöihin: Pohjois-Suomessa pitkät välimatkat lisäävät autossa istumista ja voivat viivästyttää avun saamista, kun taas pääkaupunkiseudulla korostuvat päihteiden käyttöön liittyvät uhkaavat tilanteet.
– Työ erilaisissa kohteissa poikkeaa toisistaan, mutta työntekijät saavat keskenään suhteellisen samanlaisen, lyhyen peruskoulutuksen, kertoo Anttilainen.
Tutkimuksen mukaan työn keskeisiä voimavaratekijöitä ovat alan yhteisöllisyys ja kollegoiden keskinäinen tuki sekä työntekijöitä motivoiva vahva auttamisen halu. Anttilainen toivoo, että juuri tämä näkyisi paremmin myös alan arvostuksessa.
Kehittämistä tarvitaan koulutuksessa, lainsäädännössä ja työkykyjohtamisessa
Hankkeen tulokset nostavat esiin tarpeen kehittää vartiointialan koulutusta ja lainsäädäntöä vastaamaan työn muuttuneita vaatimuksia. Lisäksi vartiointialan yrityksissä tulisi kehittää työkykyjohtamista, jossa tällä hetkellä korostuu ennakoinnin sijaan ongelmiin reagointi.
– Työntekijät tulisi ottaa mukaan työolosuhteiden kehittämiseen, jotta työn kuormitustekijät saataisiin paremmin hallintaan ja vaikutusmahdollisuudet työhön paranisivat. Myös esihenkilöiden ja työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, Anttilainen summaa.
Lisätiedot
- Julia Anttilainen, tutkija, Työterveyslaitos, +358 30 474 2979, julia.anttilainen [at] ttl.fi
Taustatietoa tutkimuksesta
- Hankkeessa toteutettiin kirjallisuuskatsaus sekä 27 haastattelua, joihin osallistui 41 haastateltavaa: vartijoita, esihenkilöitä, päälliköitä, työsuojeluvaltuutettuja, palveluntilaajia, opettajia ja kouluttajia sekä muita asiantuntijoita. Osa esihenkilöasemassa olevista työskenteli myös vartijoina. Haastateltavat työskentelivät kattavasti eri puolilla Suomea.
- Lisätietoa ja tutkimusraportti hankkeen verkkosivuilla: https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/turvallisuuden-tekijat-vartiointialan-tyoolot-ja-tyohyvinvointi-turva
- Tutkimusta rahoitti Palvelualojen ammattiliitto PAM.
