Näöntarkastus
Voi olla, että huomaat näkösi olevan huonompi kuin työtoverillasi tai läheiselläsi tai, että et näe enää samalla tavalla kuin aiemmin (esimerkiksi vaikeuksia erottaa saapuvan bussin numeroa, päätteellä työskentely ja lukeminen on vaikeutunut, autoa ajaessa et enää erota tienviittoja riittävän ajoissa).
Näöntarkkuuteen vaikuttavat silmän taittovoima, silmän taittavien väliaineiden valonläpäisykyky, verkkokalvon rakenne, näköhermon, hermoratojen ja keskushermoston toiminta. Näöntarkkuuteen vaikuttaa myös vireystila sekä valaistus.
Näöntarkkuus on altis muutoksille, ja syynä ovat usein silmän taittovoimakkuuden muutokset ja joskus myös silmäsairaus. Näöntarkkuus voi siis vaihdella vuosien varrella.
Yleisiä merkkejä tai oireita näön heikkenemisestä ovat
- Päänsärky ja/tai silmäsärkyä
- Siristäminen
- Katseen kohdistamisvaikeuksia
- Silmien väsyminen ja ärtyminen
- Huimaus.
Mikäli työpisteesi omatoiminen ergonomian uudelleenjärjestys ei auttanut työnäkemisessä, on seuraavaksi syytä käydä optikon tai silmälääkärin perusnäöntarkastuksessa.
Näkemisessä haasteita
Kun näkemisessä on haasteita, tulee ensisijaisesti hakeutua optikon näöntutkimukseen. Näöntutkimuksessa selvitetään henkilön silmien terveydentila, taittovirhe (refraktiovirhe) ja mahdollisesti tarvittava silmälasikorjaus. Silmälasien tarpeen arvioinnissa optikon näöntutkimus on suositeltavaa niissäkin tapauksissa, kun henkilöllä on taustallaan silmäleikkaus tai todettu silmäsairaus.
Jos tutkimuksessa havaitaan silmälasien tarve, tulee henkilön hankkia omakustanteisesti tarvittavat yleissilmälasit.
Jos optikko näöntutkimuksen yhteydessä havaitsee tarpeen silmälääkärin tutkimukselle, tutkittava ohjataan jatkotutkimuksiin silmälääkärille.