Työpaikalla tehdyt havainnot ja niiden pohjalta arvioitu eri vaara- ja kuormitustekijöiden merkitys terveydelle ja työkyvylle

Havainnot

Työpaikkakäynti tehdään rengassesongin ulkopuolella. Korjaamotilassa normaali keskustelu on mahdollista. Käynnillä kuullaan yksittäisiä vasaran aiheuttamia iskuääniä, joita työntekijöiden haastattelun mukaan ilmenee 2–3 kertaa viikossa. Työpaikan tekemän riskinarvioinnin mukaan satunnaisten ja yksittäisten iskujen melu on korkeintaan 125 dB(C). Taustamelun voimakkuus vaihtelee työpäivän aikana riippuen työtehtävien laadusta ja samassa tilassa työskentelevien asentajien määrästä. Ajoittaista iskumelua ja jatkuvaa taustamelua ei koettu työntekijöiden mukaan ongelmallisina. Korjaamotilaan on asennettu äänieristyslevyt vuonna 2021, mikä on vähentänyt tilan haitalliseksi koettua kaikuisuutta. Melulähteitä korjaamotiloissa ovat akkukäyttöiset työkalut, rengaskone ja renkaiden tasapainotuskone.

Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset kuulonsuojaimet - joko kupukuulo- tai sankakuulosuojaimet. Kupukuulosuojaimia käytettiin mutterinväännintä käytettäessä. Muissa rengastöissä käytettiin sankakuulosuojaimia. Käynnillä kaikilla työntekijöillä olivat kuulosuojaimet käytössä.

Melulähteiden melutasot saatiin työpaikan riskinarvioinnista. Työntekijät arvioivat melulähteille altistumistaan tavallisen työpäivän aikana, rengassesongin ulkopuolella.

Erilaisia rengastöitä tehdään luonnollisesti myös rengassesongin ulkopuolella. Moni huoltotyö edellyttää ajoneuvon renkaiden poisottoa ja kiinnittämistä. Näitä rengastöitä asentajalle tulee haastattelun perusteella pari-kolme kertaa työviikon aikana. Nämä rengastyöt ovat tavallisen työviikon aikana:

• rengaskoneen käyttö 30 min/vko à 6 minuuttia/työpäivä
• tasapainotuskoneen käyttö 15 min/vko à 3 minuuttia/työpäivä
• mutterinvääntimen käyttö 10 min/vko à 2 minuuttia/työpäivä

Melulähteet 1–4 melulaskimeen sijoitettuna

Koska melulaskimeen ei voi syöttää 8 eri melua yhtaikaa, joudutaan melulaskut tekemään osina: Melulaskimeen sijoitetaan näiden 2 yllä olevan taulukon arvot ylöspäin pyöristettynä 75 ja 70 dB 8 tunnin altistumisajoilla-->76 db(A). Tässä malliraportissa melulaskemat on laitettu taulukkoon raportin tekstin lomaan, mutta laskelmat voidaan myös laittaa raportin liitteeksi.

Melulähteille 5–7 altistutaan työpäivän aikana:

Yllä olevien tulosten perusteella mekaanikon meluannos tavallisen työpäivän aikana on rengassesongin ulkopuolella 76 dB(A).

Melulaskin löytyy linkistä ja sen voi ladata omalle työkoneelle. Melulaskin antaa tuloksen yhden desimaalin tarkkuudella lähtöarvojen ollessa epätarkempia. Raporttiin kirjattavaksi lukuarvoksi riittääkin arviointi kokonaisluvun tarkkuudella. (76dB)

Rengassesongin aikana mekaanikko altistuu työpäivän aikana melulle seuraavasti:

Rengassesongin aikana melun ylempi toiminta-arvo 85 dB (A) ylittyy jo mekaanikon käyttäessä 4 voimakkainta melulähdettä. Kolme vähiten meluavaa konetta ei enää suurenna 88 dB (A) työpäivän meluannosta. (Työsuojelu 2025, Melulaskin.)

Merkitys terveydelle ja työkyvylle

Melun merkitys mekaanikon terveydelle ja työkyvylle rengassesongin aikana on merkittävä, koska päivittäinen meluannos ylittää meluasetuksessa määritellyn ylemmän toiminta-arvon 85 dB/ 8 h.  Tälle melulle altistuminen päivittäin voi aiheuttaa työntekijälle ammattitautina kuulovaurion. Jatkuva melu on tällä työpaikalla erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava altiste edellyttäen terveystarkastuksia. (Vna 85/2006, Vna 831/2005.)

Kupukuulosuojaimia käyttämällä melun terveydellinen merkitys on vähäinen.

Rengassesongin ulkopuolella mekaanikolle työpäivän aikana kertyvän meluannoksen terveydellinen merkitys on tavallisen työpäivän aikana vähäinen, 76 dB(A).  Iskumelun merkitys terveydelle ja työkyvylle arvioidaan vähäiseksi.

Kehotärinä

Kehotärinälle ei tällä työpaikalla altistuta.

Käsiin kohdistuva tärinä

Täriseviä käsityökaluja käytetään mm. renkaiden irrotuksessa/kiinnityksessä ja moottoritöissä. Eniten käsiin kohdistuvaa tärinää kertyy rengassesongin aikana, kun mutterinväännin on käytössä rengastyössä päivittäin 20 auton renkaitten vaihdossa. Rengassesongin ulkopuolella käsiin kohdistuvalle tärinälle altistutaan vähemmän. 

Mekaanikko altistuu työpäivän aikana rengassesongin ulkopuolella käsiin kohdistuvalle tärinälle seuraavasti:

Satunnaisessa renkaiden vaihdossa käsitärinälle altistutaan akkukäyttöistä iskevää mutterinväännintä käytettäessä (tärinäkiihtyvyys 13 m/s²) noin tunti viikossa eli 12 min työpäivässä. Päivittäistä kulmahiomakoneen (6,5 m/s²) käyttöä on noin 10 minuuttia. Moottoritöissä tärinälle altistumisaika akkukäyttöistä räikkäväännintä käytettäessä on 1,5–2 tuntia päivässä.

Tärinälaskimeen sijoitettavat työkonevalmistajan ilmoittamat tärinäpäästöarvot kerrotaan 1,5:llä ja sijoitetaan tärinälaskimeen. Tämä perustuu Työterveyslaitoksen työhygieenikkojen vuosien kokemukseen käytettyjen käsityökalujen tärinäkiihtyvyyden kasvusta verrattuna uuteen laboratorio-olosuhteissa mitattuun tärinäkiihtyvyyteen.

Mekaanikko altistuu työpäivän aikana rengassesongin aikana käsitärinälle seuraavasti:

Rengassesongin aikana työntekijä altistuu akkukäyttöisen mutterinvääntimen tärinälle (13 m/s²) tunnin päivässä:

Merkitys terveydelle ja työkyvylle

Käsiin kohdistuvan tärinän merkitys terveydelle ja työkyvylle on mekaanikon työssä merkittävä, koska päivittäinen altistuminen ylittää toiminta-arvon rengassesongin ulkopuolella ja raja-arvon rengassesongin aikana. Käsitärinä on tällä työpaikalla erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava altiste edellyttäen terveystarkastuksia. Käsitärinä voi aiheuttaa erityisesti verenkiertoon, luustoon, niveliin, hermostoon tai lihaksiin liittyviä oireita. Tärinän tiedetään aiheuttavan valkosormisuutta ja rannekanavaoireyhtymää, tunto- ja lämpöaistimusten heikentymistä, nivelten kipeytymistä sekä puristusvoiman heikentymistä. Käsiin kohdistuva tärinä voi vuosien altistumisen mittaan aiheuttaa ammattitautina tärinätaudin. Käsiin kohdistuva tärinä lisää meluvammariskiä. (Vna 831/2005.)

Työpaikalla ei ole säteilyä tuottavia laitteita.

Korjaamossa on käytössä 24 kemikaalia, joista neljä on allergisoivia eli herkistäviä kemikaaleja (Wurth moottorin puhdistusaine, Wurth moottoriöljy booster, Wurth tuulilasiliima Expert, Wurth Vario primer) ja viisi liuottimia sisältäviä kemikaaleja (Wurth HHS 5000 voiteluöljy, Wurth Multivoiteluspray, Wurth Puhdistuspray, Wurth Vario Primer ja Wurth Vulkanointiaine). Käytössä olevista kemikaaleista 12:lla on silmiä/ ihoa ärsyttäviä ominaisuuksia. Määrällisesti korjaamossa käytetään eniten moottoriöljyä, tuulilasinpesunestettä sekä yleisvoiteluöljyä, joita annostellaan letkun avulla kemikaalibaarista suoraan altistumatta niille. Lisäksi työpaikalla altistutaan moottoriajoneuvojen bentseenille ja pakokaasuille, jotka ovat syöpä- ja lisääntymisterveysvaarallisia.

Kemikaaliluettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet ovat hallien kemikaalikaapeissa, joiden ovissa on kemikaalien varoitusmerkinnät. Halleissa on suojainkaapit, joissa on saatavilla erilaisia suojakäsineitä; pitkä- ja lyhytvartisia nitriilihanskoja sekä polyuretaanipinnoitettuja suojakäsineitä. Käynnin aikana työntekijät käyttivät suojalaseja ja
-käsineitä hallissa työskennellessään. Työpaikan työturvallisuusohjeen mukaan näiden suojaimien käyttö on pakollista. 

Tuulilasinvaihdossa käytettäville kemikaaleille altistuminen:

On tärkeää kuvata, miten ja kuinka paljon kemikaaleille altistutaan eri työvaiheissa. Työvaiheiden kuvaaminen helpottaa ymmärrystä altistumisesta ja terveydellisen merkityksen arviointi helpottuu.

Tuulilasinvaihtoja tehdään noin 30 kuukaudessa eli yhdelle mekaanikolle vaihtoja tulee keskimäärin 2 lasinvaihtoa kuukaudessa. Käytettäessä Expert-tuulilasilimaa tarvitaan lisäksi Active Cleaner -lasinpuhdistusainetta ja Varioprimer-pohjustetta. Näistä tuulilasiliima ja pohjuste sisältävät herkistäviä eli allergisoivia ainesosia (mm. metyleenidifenyylidi-isosyanaattia). Lisäksi tämän kemikaalin epäillään aiheuttavan syöpää suurina pitoisuuksina. Active Cleaner sisältää myös herkistävää kemikaalia (hajusteena limoneeni).

Tuulilasin esikäsittelyssä Active Cleaner -puhdistusainetta ruiskutetaan lasin pinnalle liimattavalle alueelle ja alue hangataan puhtaaksi pesusienellä. Varioprimer-pohjuste levitetään vaahtomuovipäisellä applikaattorilla, minkä jälkeen Expert-liima levitetään liimatykin avulla suoraan lasiin. Yhden ajoneuvon tuulilasin kehyksen puhdistamiseen kuluu aikaa 15–30 min, pohjusteen levittämiseen 5–10 min ja asennukseen/liimaukseen noin 15–30 min. Yhteen tuulilasin vaihtoon kuluu liimaa noin 300 ml: aa, joten liimaa kuluu noin 2 tuubia/per työntekijä/ kuukausi. Hengitysteitse tuulilasiliimalle altistuminen arvioidaan merkittäväksi, pohjusteelle kohtalaiseksi.

Huoltotyöt

Määräaikaishuollossa käytettäville kemikaaleille altistuminen: Jarrut puhdistetaan Wurth puhdistusspraylla, jota suihkutetaan 5–10 sekunnin ajan yhden pyörän jarrulaitteisiin, poispäin työntekijästä. Työpäivän aikana sprayta käytetään korkeintaan 2 minuuttia per työntekijä ja siten hengitysteitse spraylle altistuminen arvioidaan vähäiseksi. 

Tarttuvaa voiteluöljyspray HSS5000:a suihkutetaan spraypullosta kaasuläpän niveliin, sisälaakereihin sekä ketjuihin ja liukukiskoihin. Tätä käytetään keskimäärin kerran viikossa noin minuutin ajan. Hengitysteitse spraylle altistuminen arvioidaan vähäiseksi.

Moottorin puhdistusaine lisätään moottoriöljyyn auton moottoriöljyä vaihdettaessa ja lisäksi moottoriin voidaan lisätä suorituskykyä parantava aine Booster (herkistävä kemikaali), kun moottoria korjataan tai öljy vaihdetaan tai tarkistetaan. Puhdistusaineelle tai boosterille ei altistuta, koska näitä aineita ei kosketella eikä niitä pääse merkittävästi haihtumaan työntekijän hengitysvyöhykkeelle.

Multi-voitelusprayta käytetään lukkoihin, saranoihin ja muihin autojen osiin. Työntekijä käyttää tätä ainetta noin 100–200 ml työpäivän aikana ja spray suihkutetaan aina poispäin työntekijästä eikä sille altistuta ihon kautta eikä hengitysteitse.

Rengastöissä käytettäviä kemikaaleja:

Renkaiden korjaukseen käytetään vulkanointiainetta, jota levitään pensselillä rikkoutuneen kumin päälle. Renkaita korjataan noin kerran kuukaudessa (korjausvuoro osuu yhden mekaanikon kohdalle 0–2 kertaa/vuosi) ja vulkanointiaineelle altistuminen itse työvaiheessa ja siten vuositasolla hengitysteitse on erittäin vähäistä.

Moottoritöissä käytettäviä kemikaaleja:

Moottoribensiinille altistavia työvaiheita ovat polttoainesuodattimen ja polttoainepumpun vaihto, polttoainetankin korjaustyöt, kaasuttimen purkaminen ja kokoaminen sekä ruiskutusjärjestelmien korjaustyöt. Työntekijän altistuminen moottoribensiinin hiilivedyille on mahdollista sekä ihon kautta että hengitysteitse noin tunnin ajan työviikon aikana. Lisäksi moottoribensiinille ja dieselpolttoaineelle altistutaan myös, kun polttoainetankki tyhjennetään pumpun avulla moottorinkorjaustyössä. Työntekijä altistuu tälle työvaiheelle noin 30 min viikossa. Tyhjennyksen aikana ei bensiinin haju tunnu työntekijältä kysyttäessä.

Työntekijä käyttää näissä työvaiheissa neopreenisuojatakkia, nitriilisuojakäsineitä ja suojalaseja. Hengityssuojaimia ei työntekijöillä ollut käytössä työpaikkakäynnillä eikä niiden käytöstä ollut suosituksia.

Muut kemialliset tekijät:

Hallien hengitysilmaan pääsee syöpävaarallisia diesel- ja bensiinimoottorien pakokaasuja, kun autoja (bensiini- ja dieselkäyttöiset autot) ajetaan sisään tai ulos halleista. Autot ajetaan sisään halliin yksi kerrallaan. Isoimmassa hallissa autoja ajetaan sisään ja ulos keskimäärin 50 kertaa päivässä, eli mekaanikot altistuvat pakokaasuille noin 10min/päivä. Haastattelun perusteella työpisteen pakokaasuimuria käytetään, kun auton moottori käynnistetään ja pidetään käynnissä korjaamotiloissa. Työntekijät kertoivat, ettei pakokaasujen hajuja aistita päivittäin ja heidän mielestään ilmanvaihto halleissa on toimiva. Aistinvaraisesti havaittuna käynnillä ei todettu pakokaasun hajua.

Merkitys terveydelle ja työkyvylle

Tuulilasinvaihdossa käytettävien kemikaalien terveydellinen merkitys:

Tuulilasiliiman käytön terveydellinen merkitys arvioidaan merkittäväksi, koska tuulilasiliima se voi hengitettynä aiheuttaa astma- tai allergiaoireita (H334). Lisäksi Expert-liima voi herkistää ihoa (H317) ja ärsyttää silmiä (H319). Tuulilasiliima Expert voi aiheuttaa ammattitautina astmaa ja on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava ja edellyttää altistelähtöisiä terveystarkastuksia. Syöpävaarallisuuden merkitys terveydelle arvioidaan vähäiseksi, koska suurille pitoisuuksille ei altistuta.

Pohjusteen (Vario Primer) terveydellinen merkitys arvioidaan kohtalaiseksi ja puhdistusaineen (Active Cleaner) terveydellinen merkitys arvioidaan vähäiseksi.

Aktiivihiilisuodattimella varustettua puolinaamaria, suojalaseja ja nitriilikäsineitä ja suojavaatetusta käyttämällä tuulilasiliiman ja pohjusteen terveydellinen merkitys on vähäinen.

Määräaikaishuollossa käytettävien kemikaalien terveydellinen merkitys:

Määräaikaishuollossa käytettäville kemikaaleille (puhdistus- ja voitelukäyttöön tarkoitetut kemikaalit, Booster) altistuminen on työtehtävissä vähäistä ja näiden terveydellinen merkitys arvioidaan vähäiseksi. 

Rengastyössä käytettävän kemikaalin terveydellinen merkitys:

Vulkanointiaineelle altistuminen on erittäin vähäistä ja siten sen terveydellinen merkitys arvioidaan vähäiseksi.

Moottoritöissä käytettäviä kemikaalien terveydellinen merkitys:

Polttoaineiden terveydellinen merkitys ihon kautta arvioidaan kohtalaiseksi, mutta vähäiseksi nitriilikäsineitä käytettäessä. Hengitysteitse altistuttaessa polttoaineiden terveydellinen merkitys arvioidaan kohtalaiseksi. Aktiivihiilisuodattimella (A-luokka) varustettua puolinaamaria käyttämällä polttoaineiden terveydellinen merkitys hengitysteitse on vähäinen.

Muiden kemiallisten tekijöiden terveydellinen merkitys:

Pakokaasujen terveydellinen merkitys arvioidaan kohtalaiseksi/merkittäväksi, koska syöpävaarallisille yhdisteille ei ole turvallista altistumisen alarajaa. Pakokaasut sisältävät häkää (hiilimonoksidi), jolla on yhteys raskaushäiriöihin. Diesel-pakokaasut sisältävät syöpävaarallisia polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä ja ne lisäävät riskiä sairastua keuhkosyöpään. Merkitys terveydelle vähenee, kun käytössä on kohdepoistot. (Karvala ym. 2020.)

Tällä työpaikalla ei ole todettu biologisia vaaratekijöitä.

Havainnot

Mekaanikkojen työ on pääasiassa seisten tehtävää työtä. Jokaisella työntekijällä on oma työpisteensä, jossa on perustyöhön tarvittavat työvälineet. Lisäksi varaosia haetaan varastosta huolto- ja korjaustöitä varten työmääräyksen mukaisesti. Työtahti on mekaanikkojen itsensä säädeltävissä ja työtehtävien aikana voi pitää tarvittaessa lyhyitä taukoja. Kiireisimmät työt painottuvat kevät- ja talvisesonkien renkaiden vaihtoon. Mekaanikot kertovat, että renkaiden vaihdon työtehtävissä sydämen syke nousee ja hengitystiheys kasvaa erityisesti renkaiden käsittelyn ja käsin siirtelyn aikana. Käynnillä mekaanikot kertovat, että myös tuulilasin vaihdot koetaan fyysisesti raskaiksi, koko kehoa kuormittaviksi työtehtäviksi. Tuulilasin vaihto tehdään parityönä, ja työtehtävät on suunniteltu siten, että yhdelle työntekijälle tulee kaksi liimattavan tuulilasin vaihtoa kuukaudessa.

Korjaamohallissa ei ole lämpömittaria. Haastattelun perusteella hallin lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan; talviaikaan työntekijät kokevat hallin viileäksi ja kesäisin ajoittain kuumaksi. Etenkin kiireisimpinä sesonkiaikoina, erityisesti renkaiden vaihto, hallin nosto-ovien ollessa auki työtila koetaan vetoisana.

Työnjohtajien sekä asiakaspalvelijan työ sisältää pääsääntöisesti työskentelyä näyttöpäätteellä ja asiakaspalvelupisteellä. Työhön sisältyy vaihtelevasti istumista, seisomista ja kävelemistä. Työssä ei esiinny hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavia työtehtäviä. Asiakaspalvelija sekä työnjohtajat voivat tarvittaessa pitää taukoja, ja säädellä omaa työtahtiaan. Työpisteet on uudistettu kuluvan vuoden aikana, ja suunnittelussa on hyödynnetty työfysioterapeutin osaamista.

Merkitys terveydelle ja työkyvylle

Hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvan kuormituksen terveydellinen merkitys on vähäinen. Kuormitushuipuissa, erityisesti syys-marraskuussa renkaiden vaihdoissa, työtilan vetoisuus voi lisätä kehon jäähtymistä, ja siten nostaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormituksen merkitystä terveydelle ja työkyvylle kohtalaiseksi. Fyysisesti raskaat työtehtävät kuumassa aiheuttavat elimistölle lisää kuormitusta sekä lisätä riskiä lämpöuupumuksen oireille. Talvikautena pitkäkestoinen kylmässä työskentely lisää jäähtymistä, mikä voi aiheuttaa toimintakyvyn laskua. (Ahola ym. 2015)

Havainnot

Mekaanikkojen tekemät korjaus- ja huoltotyöt tehdään pääosin seisten. Moottorin huollossa ja korjauksessa voi työvaiheita tehdä myös istuen. Hallissa työntekijöillä on käytössään asennusjakkaroita.

Mekaanikkojen työskennellessä auton alla auto on nostettu pilarinostimella ylös. Auton alla työskennellään esim. pakoputken, alustan tai renkaan ripustuksen korjauksessa niin, että niska ja selkä taipuvat taakse ja voivat kiertyä. Mekaanikkojen kertomana selän taakse taipuneet ja kiertyneet asennot voivat, työvaiheen mukaan, kestää yhtäjaksoisesti noin 5–10 minuuttia. Näissä työtehtävissä työskennellään yläraajat koholla, mikä aiheuttaa kuormitusta hartioiden ja niskan alueelle. Korjaustehtävän mukaan, auton alla tehtävät työt voivat kokonaisuudessaan kestää 20–60 minuuttia. Isommat ja vaativammat korjaustoimet voivat kestää noin 4 tuntia. Mekaanikot kertovat, että työtahtia voi itse säädellä.

Moottoritilassa tehtävät korjaus- ja huoltotyöt kestävät parista minuutista kymmeniin minuutteihin kerrallaan ja vaativat selän etukumaraa ja kiertynyttä asentoa sekä kurkottelua yläraajoilla. Työasennoista aiheutuu kuormitusta erityisesti niska- ja hartiaseutuun sekä selkään. Työtehtäviä voi tehdä myös auton runkoon nojaten, jolloin mekaanista painetta aiheutuu lantion alueelle. Mekaanikot kertovat, että joissain työtehtävissä kyynärvarsilla voi ottaa tukea auton rakenteista.

Työssä käytettäviä käsityökaluja ovat hylsyavaimet, hylsysarjat, kiintoavaimet, momenttiavain, ruuvimeisselit, pihdit, sivuleikkurit, vääntimet, kuusiokoloavaimet, vasarat, paineilmatyökalut, käsikäyttöiset puristimet ja katkaisutyökalut. Käsityökalujen käytössä esiintyy toistuvia ranteen taivutusta ja kyynärvarren kiertoja vaativia liikkeitä. Lisäksi pienten osien kiinnittämisessä esiintyy molemmin puolisia tai dominoivan käden ja sormien puristusvoimaa vaativia työvaiheita. Työvaiheiden kesto vaihtelee eri tehtävissä, joten tarkkaa tietoa yksittäisten työvaiheiden kestosta ei ole. Mekaanikot käyttävät akkukäyttöisiä käsityökaluja, jotka aiheuttavat käteen kohdistuvaa tärinää ja vaativat käden puristusvoimaa. Näiden paino vaihtelee 1,2 kg ja 3,6 kg välillä.

Tuulilasin vaihto kestää 2–3 tuntia. Vanhan tuulilasin irrottaminen kestää noin 30 minuuttia. Tiivisteiden ja lasin irrottaminen sisältää toistuvia, molemmin puolisia sormien ja ranteiden voimaa vaativia työliikkeitä sekä olkavarsien kohoasentoja. Työ tehdään auton sivulla seisten, mikä lisää selän etukumaria ja kiertyneitä asentoja. Ennen uuden tuulilasin paikoilleen asettamista, mekaanikko levittää liimapuristimella liiman auton koriin. Noin 1 kg painavaa liimapuristinta kannatellaan molemmilla käsillä vartalon vieressä. Dominoivaan käteen kohdistuu sormien ja käsien puristusvoimaa vaativaa liikettä. Työ vaatii tarkkuutta, eikä sitä ole mahdollista tauottaa. Tuulilasin paikoilleen asennus tapahtuu lasinostimen avulla parityönä. Lasin asettelu paikoilleen vaatii yläraajojen kohoasentoja sekä selän kiertyneitä asentoja, jotta lasi saadaan tarkasti paikoilleen. Työvaihe kestää noin 15–30 minuuttia. Toistuvissa ja yksipuolisissa kurkottelua vaativissa työasennoissa kehon toinen puoli voi kuormittua enemmän kuin toinen. Tämä epäsymmetrinen asento voi kuormittaa selkää ja hartioita. Tuulilasinvaihtoja tehdään hallissa noin 30 kertaa kuukaudessa.

Asiakaspalvelijan työpisteessä on sähköisesti korkeussäädettävä työpöytä. Työpöydän koko on 120 x 80 cm, mikä silmämääräisesti mahdollistaa riittävän tilan näppäimistötyöhön sekä tarvittavien asiakirjojen sijoittamisen työpöydälle. Käytössä on erillinen, korkeussäädettävä näyttöruutu. Lisäksi käytettävissä on korkeussäädettävä työtuoli ja satulatuoli, joita työntekijä kertoo vaihtelevasti käyttävänsä. Työ sallii liikkumisen sekä työasentojen vaihtelut. Seisten tehtävässä näyttöpäätetyössä on käytössä pehmustettu työpistematto. Toimistotyöntekijä kertoo, että työfysioterapeutti on antanut ergonomiaohjausta näyttöpäätetyöhön kuluvan vuoden aikana.

Työnjohtajat tekevät yli puolet työajastaan näyttöpäätetyötä. Työ tapahtuu pääosin istuen. Työpisteet ovat sähköisesti säädettävät, ja mahdollistavat myös seisten tehdyn työskentelyn. Yhtäjaksoista työskentelyä näyttöpäätteellä voi olla noin 30–60 min. Työtä on mahdollista tauottaa. Työnjohtajien työhön sisältyy vaihtelevasti myös seisomista ja kävelemistä korjaamotiloissa. Varaosien tilaaminen tapahtuu pääosin näyttöpäätteellä kiinteän työpisteen ääressä varastossa.  Satunnaisesti varaosien saatavuus on tarkistettava varastokaapeista ja -hyllyiltä, jolloin työssä esiintyy yksittäisiä ja lyhytkestoisia kumaria työasentoja ja kurkottelua sekä kyykyssä työskentelyä.

Merkitys terveydelle ja työkyvylle

Korjaus- ja huoltotyössä työasennoista ja työliikkeiden merkitys terveydelle on kohtalainen. Tuki ja liikuntaelimistön kokonaiskuormitusta vähentää työn ja työliikkeiden vaihtelevuus. Toimistotyön ja työnjohtajien työn osalta terveydellinen merkitys on vähäinen.

Pitkäaikainen seisominen kuormittaa alaselkää ja alaraajoja, ja siten voi altistaa alaselän sekä alaraajojen kiputiloille. Lisäksi pitkäaikainen työskentely selkä kumartuneena ja / tai kiertyneenä voi aiheuttaa paikallista lihasväsymystä, ja altistaa selkäkipuihin. Työskentely hartiatason yläpuolella kuormittaa niska-hartiaseutua sekä olkaniveliä, ja voi altistaa erilaisille niska-hartiaseudun ja olkapään kiputiloille. Toistuva käden puristusvoiman käyttö ja kyynärvarren toistuvat työliikkeet voivat altistaa yläraajojen kivulle ja pitkällä aikavälillä rasitussairauksille. (Ahola ym. 2015.) 

Havainnot

Mekaanikot nostavat ja siirtävät käsin ajoneuvojen osia, kuten tuulilaseja, renkaita, akkuja ja moottorin osia. Tuulilasi painaa 20–30 kg. Tuulilasin irrottaminen ja uuden paikalleen laittaminen suoritetaan parityönä. Molemmat työntekijät kiinnittävät imukuppikahvan itselleen sopivalle etäisyydelle tuulilasiin, ja toisella kädellä tuetaan tuulilasin reunasta. Tuulilasia kannatellaan käsillä yhtäjaksoisesti alle minuutin ajan. Mekaanikko hakee ja kantaa uuden tuulilasin yksin noin 20 metrin päässä olevasta varastosta auton viereen 80 cm korkealle kiinteälle tasolle.

Rengasvaihtoja tehdään sesonkiluonteisesti syksyisin ja keväisin. Renkaanvaihdossa noin 15–20 kg painoiset renkaat nostetaan käsin joko rengaspinosta tai lattiatasosta. Renkaat nostetaan auton takakontista ja rullataan auton viereen. Renkaiden vaihdon ajaksi autoa nostetaan nostimella sen verran, että renkaat saadaan irti lattiasta. Mekaanikot nostavat renkaita myös rengaskoneeseen ja renkaan tasapainotuskoneeseen.

Renkaita vieritetään ja nostetaan käsin. Renkaiden käsittelyssä nostokorkeudet vaihtelevat lattiatasolta mekaanikon lantiotasolle. Renkaita kiinnitetään paikoilleen autoon, rengaskoneeseen tai renkaan tasapainotuskoneeseen vartalosta noin 30 cm etäisyydelle. Renkaita irrotetaan päivittäin muun korjauksen ja huollon yhteydessä muutamia kertoja. Renkaita nostettaessa lattiatasolta esiintyy etukumaria asentoja.

Jarrunestetynnyrit siirretään trukin avulla.

Työnjohtajan työssä käsin tehtävää taakkojen käsittelyä esiintyy tyypillisesti päivittäin ja erityisesti varaosia vastaanottaessa, siirrettäessä varastoon tai mekaanikolle sekä asiakaspalvelutilanteissa, joissa luovutetaan tai vastaanotetaan varaosia. Taakkojen painot vaihtelevat työtilanteitten mukaan; kevyimmät varaosat 0,5 kg ja painavimmat noin 20 kg. Painavimmat taakat pyritään vastaanottamaan ja siirtämään kohteeseen pyörillä liikkuvan tasovaunun (korkeus 70 cm) avulla. Työpäivän aikana voi esiintyä tilanteita, jolloin apuvälineitä ei ole saatavilla, jolloin  taakkoja siirretään ja kannetaan käsin, ilman työparin apua. Varastotyö on suunniteltu niin, että raskaimmat varaosat on sijoitettu siten, että niiden käsittely on mahdollista käden ulottuvilla sekä lantion korkeudella. Varastossa taakkojen käsittelyssä on käytettävissä 70 cm korkeita aputasoja.

Merkitys terveydelle ja työkyvylle

Terveydellinen merkitys tuki- ja liikuntaelimistölle on kohtalainen. Käsin tehtävät taakkojen nostot, joita tehdään useita kertoja päivässä kuormittavat alaselkää ja olkanivelten aluetta, sekä lisäävän riskiä rasitusvammoille, selkäkivulle sekä olkapään jännevaivoille (Viikari-Juntura 2018).

Havainnot

Työtä pidetään mielekkäänä ja työntekijävaihtuvuus on ollut vähäistä. Työn tavoitteet ja työtehtävät ovat selkeät, päivittäin on palaveri työnjaosta. Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa töiden järjestykseen ja työn suunnitteluun. Työ sisältää riittävästi vaihtelua ja virikkeitä hyvän valppaustason säilyttämiselle. Työpaikalla on selkeät toimintamallit perehdytykseen ja ne ovat käytössä. Työssä on mahdollisuus oppia uutta ja käyttää omaa osaamistaan. Mikäli työntekijä kokee, että hän tarvitsee lisäkoulutusta osaamisensa kehittämiseen, työnantaja mahdollistaa pääsyn maahantuonnin järjestämille kursseille osaamisen kehittämiseksi. Työstä saa palautetta työnjohtajilta ja myös asiakkailta työnteon lomassa. Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Yhteistyö työkavereiden kanssa on sujuvaa. Työntekijät saavat toisiltaan apua ja tukea. Yhteistyö toimii hyvin myös työntekijöiden ja työnjohtajien välillä. Tieto kulkee päivittäin työn lomassa ja sen lisäksi pidetään kerran kuussa palaveri, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita työnjohtajien johdolla. Työpaikalla pyritään aktiivisesti löytämään keinoja työn sujuvuuden tukemiseksi työntekijöitä kuunnellen.

Automekaanikkojen ja asiakaspalvelijan työssä työt ehditään tekemään työajan puitteissa ja tauot on mahdollista pitää. Poikkeustilanteissa ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista ja kertyneet ylityöt pidetään vapaina. Syksyisin ja keväisin renkaidenvaihtosesongin aikana palkataan tarvittaessa kausityöntekijöitä rengastöihin vähentämään automekaanikkojen työkuormaa.

Merkitys terveydelle ja työkyvylle

Selkeät työn tavoitteet vähentävät työstä koettavaa epävarmuutta ja siten ehkäisevät esimerkiksi työuupumuksen syntymistä. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työssä ovat yhteydessä muun muassa ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden vähentymiseen ja voivat lievittää työstä aiheutuvan kuormituksen kielteisiä vaikutuksia. Tuen ja avun saaminen työssä tukee työhyvinvointia. Tauot työpäivien aikana edistävät työstä palautumista. Työtehtävien vaihtelu ylläpitää työssä tarvittavaa riittävää vireystasoa. Työn kehittävyys ja oppimismahdollisuudet lisäävät työtyytyväisyyttä, vähentävät stressioireita sekä madaltavat työuupumuksen riskiä. Lisäksi yhteinen oppiminen työssä helpottaa työstä selviytymistä ja vähentää työsuorituksen rasittavuutta. Työstä saatu palaute auttaa kehittymään työssä, parantaa työmotivaatiota ja voi toimia arvostuksen osoituksena, mikä puolestaan tukee työhyvinvointia ja terveyttä. Sujuva tiedonkulku ehkäisee niin ikään työkuormitusta ja stressiä. (Ahola ym. 2015.)

Havainnot

Työnjohtajat eivät kykene työmääränsä vuoksi pitämään taukoja ja viikoittain tulee tilanteita, jolloin lounas syödään työnteon lomassa. Viikoittain työt kasaantuvat, koska niin korjaamotyössä kuin asiakaspalvelussakin tulee akuutteja välitöntä huomiota vaativia tilanteita. Työpäivät myös venyvät useampana päivänä viikossa 8–10-tuntisiksi. Työnjohtajat työskentelevät joko aulan asiakaspalvelupisteessä tai korjaamohallissa. Työnjohtajilla on keskittymistä vaativia paperitöitä (mm. tilaukset, laskujen tarkistus), joihin heillä ei ole erillistä rauhallista työtilaa, vaan työ keskeytyy jatkuvasti. Työjohtajia keskeyttää niin mekaanikot kuin asiakkaatkin, lisäksi molemmissa työtiloissa on ohikulkevaa liikettä sekä kuuluvaa puhe-, kuulo- ja näköhäiriötä. Keskittymistä vaativia työtehtäviä he jäävät viikoittain tekemään ylitöinä, kun korjaamo on kiinni ja muut työntekijät ovat lähteneet kotiin. Työpaikalla ei tehdä etätyötä.

Asiakaspalvelussa tulee hankalia asiakastilanteita, jossa työntekijä kohtaa asiakkaiden taholta epäasiallista käyttäytymistä, kuten syyttelyä ja huutamista. Tilanteet eivät ole koskaan kehittyneet henkisesti tai fyysisesti uhkaaviksi. Työnjohtajat ovat helposti hälytettävissä apuun, eikä asiakaspalvelupisteessä koskaan työskennellä yksin. Hankalia asiakastilanteita tulee hyvin harvoin noin kaksi kertaa puolessa vuodessa. Hankalat asiakastilanteet puretaan saman päivän aikana esihenkilön kanssa ja niihin on luotu toimintamalli. Tarvittaessa tilanteita käsitellään myös kuukausipalavereissa.

Automekaanikoilla työssä tarvittavia työvälineitä ei ole aina helposti saatavilla, sillä kaikkia työvälineitä ei ole jokaisessa työpisteessä, vaan ne ovat yhteiskäytössä. Työvälineitä lainaillaan eri työpisteistä, niitä ei aina palauteta samaan paikaan ja eri työntekijät ovat tottuneet pitämään tiettyjä työvälineitä eri paikoissa. Työssä tarvittavia työvälineitä joutuu etsimään vähintään viikoittain, pahimmillaan päivittäin. Työntekijät kokevat tämän kuormittavana.

Merkitys terveydelle ja työkyvylle

Tämän työn tärkeimmät psykososiaaliset kuormitustekijät ovat työnjohtajien liiallinen työmäärä ja keskeytykset työssä. Näiden terveydellinen merkitys on kohtalainen. Liiallinen työmäärä, töiden kasautuminen, jatkuva kiire ja palauttavien taukojen puute ovat yhteydessä väsymys- ja stressioireisiin, virheisiin työssä sekä työuupumukseen. Näillä tekijöillä on myös vaikutusta sydänsairauksiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, psyykkisiin oireisiin sekä masennukseen sairastumiseen. Jatkuvat keskeytykset työssä ja hallitsemattomat häiriöt teettävät lisätyötä ja johtavat omien kontrollimahdollisuuksien vähenemiseen. Useat samanaikaisesti tehtävät työt sekä niiden lomittaisuus ja päällekkäisyys tekevät työstä vaikeasti ennakoitavaa ja suunniteltavaa (Ahola ym. 2015).

Asiakaspalvelutyön psykososiaalinen kuormitustekijä on hankalat asiakastilanteet, joiden merkitys terveydelle ja työkyvylle jää kuitenkin vähäiseksi, koska tilanteisiin on apua hälytettävissä, tilanteita on mahdollisuus purkaa sekä tilanteiden varalle on suunniteltu ja käytössä toimintamallit.

Työvälineisiin liittyvällä psykososiaalisella kuormituksella ei ole vaikutusta terveyteen.

Havainnot

Asiakaspalvelussa väkivaltatilanteiden uhka on mahdollinen. Uhkaavia tilanteita ei ole tullut, lähinnä asiakkaiden taholta on ollut epäasiallista käytöstä kuten syyttelyä ja huutamista. Nämä tilanteet eivät ole koskaan kehittyneet uhkaaviksi. Työpaikalla ei työskennellä yksin ja apua on helposti hälytettävissä. Lisäksi työpaikalla on selkeät konkreettiset toimintaohjeet väkivallan uhka tilanteissa toimimiseen sekä niiden purkuun ja jälkihoitoon. Asiakaspalvelija ja työjohtajat on koulutettu uhkaavia asiakastilanteita varten. Asiakaspalvelutiskin alla on hälytysnappi, joka hälyttää korjaamon puolella ja lisäksi napista menee hälytys vartiointiliikkeeseen, josta on luvattu olla paikalla 10 min sisällä.

Merkitys terveydelle ja työkyvylle

Väkivallan uhan terveydellinen merkitys on vähäinen, koska työpaikalla on luotu hyvät käytännöt väkivallan uhasta syntyvän kuormituksen minimoimiseksi (toimintaohjeet tilanteessa, hälytysmahdollisuudet, henkilökunnan koulutus, ohjeet purusta ja jälkihoidosta).

Työpaikalla ei ole sattunut vakavia työtapaturmia. Tavallisimmat tapaturmat ovat olleet venähdyksiä, nyrjähdyksiä ja haavoja. Tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita seurataan ja käsitellään työsuojelutoimikunnankokouksissa.

Havainnot

Mekaanikkojen työssä on useita tapaturman vaaran mahdollisuuksia.

Autojen ja moottoreiden siirtämiseen käytetään nostureita, joiden käyttöön liittyy putoavan taakan alle jäämisen vaara. Autojen huollossa on myös puristukseen jäämisen vaara, josta voi aiheutua ruhjevammoja ja elinvaurioita.

Kemikaali- tai öljyroiskeista voi aiheutua silmävammoja tai iho/hengitystieärsytystä. Moottoribensiini voi syttyä tuleen tai räjähtää esim. korjattavan ajoneuvon viallisista sähkölaitteista, mistä voi aiheutua palovammoja.

Teräviä työkaluja esim. mattoveistä ja puukkoa käytetään esim. tuulilasin asennustyössä. Nämä voivat aiheuttaa erikokoisia ja syvyisiä viiltohaavoja, jotka voivat johtaa esim. sormien ja käden iho- ja kudosvammoihin. Käsityökaluista akkukäyttöisen kulmahiomakoneen käyttö voi aiheuttaa haavaumia ja silmävammoja.

Työpaikkakäynnillä lattiat olivat kuivat, mutta moottorin korjaustöissä hallien lattialle roiskuu öljyä ja auton renkaiden mukana halliin kulkeutuu lunta ja vettä. Öljyt ja vesi lattialla aiheuttavat liukastumisen vaaran. Halleissa havaittiin useita kompastumisen vaaraa aiheuttavia liikuteltavia työkaluja, mittalaitteita ja letkuja. Lisäksi hallissa säilytetään ajoneuvojen renkaita, jotka tekevät kulkureiteistä ahtaita ja näin kompastumisvaara lisääntyy. Liukastumiset, kaatumiset ja kompastumiset voivat aiheuttaa raajojen ja selän nyrjähdyksiä, revähdyksiä, sijoiltaanmenoja ja jopa murtumia. Myös pään vammat esim. aivotärähdys ovat sekä kehon haavat ja ruhjeet ovat mahdollisia.

Mekaanikoilla on suojavaatetuksena likaa ja roiskeita hylkivät työvaatteet ja pitopohjaiset turvakengät. Työpaikalla käytetään tarvittaessa suojalaseja, nitriilikäsineitä ja hengityssuojaimia venttiilillä. Työntekijät käyttävät aktiivisesti henkilösuojaimia. Suojainten huollosta on vastuussa työntekijät ja työsuojelutoimikunta.

Toimitusjohtaja, asiakaspalvelija ja työnjohtajat työskentelevät toimistossa, jossa tapaturman vaaran aiheuttajia ei havaittu. 

Tapaturman vaaran arviointi

Mekaanikoilla ja kahdella huoltotöitä tekevällä työnjohtajalla tapaturmavaara on ilmeinen. Toimitusjohtajalla, asiakaspalvelijalla ja viidellä huoltoneuvojatiimissä toimivalla työnjohtajalla tapaturmavaara on vähäinen.
 

Havainnot

Eri puolilla korjaamohallia on neljä seinään kiinnitettyä ensiapuasemaa. Myös toimiston puolella taukotilassa on ensiapuasema. Ensiapuasemien varustuksessa ei todettu puutteita.  Ensiapuasemat on merkitty näkyvin opastein. Yksi ensiapuasemista jää rengaskasan taakse, jolloin kulku sinne hidastuu. Isossa hallissa on neljä vesipistettä ja pienemmissä kaksi, lisäksi tuulilasivaihtopisteessä on silmähuuhtelupullo. Työsuojeluvaltuutettu tarkistaa ensiapuvälineet kerran kuukaudessa ja huolehtii ensiapuvälineiden täydentämisestä ja ajantasaisuudesta. Taukotilaa voi tarvittaessa käyttää ensiavun antamiseen.

Ensiapukoulutettuja työntekijöitä on tällä hetkellä neljä ja työpäivät suunnitellaan siten, että työvuorossa on aina vähintään kolme ensiapukoulutettua. Heillä kaikilla on voimassa oleva ensiavun peruskurssi (16 h) ensiapukoulutus ja koulutuksia päivitetään kolme vuoden välein. Taukotilan ilmoitustaululla on lista ensiapukoulutetuista henkilöistä ja heidän puhelinnumeronsa. Kaikilla mekaanikoilla on voimassa oleva sähkötyöturvallisuuskortti.

Työpaikalla on kirjalliset turvallisuusohjeet sekä toimintaohjeet onnettomuus- ja ensiaputilanteisiin. (Työsuojelu 2025.)

Ensiapuvalmiuden arviointi

Työpaikan ensiapuvalmius on riittävä työpaikan olosuhteisiin, toimintaan ja henkilöstömäärään nähden.

• melu
• hiilimonoksidi eli häkäkaasu
• fyysiset kuormitustekijät?
• moottoribensiini (bentseeni)
• PAH- yhdisteet

Raskaana olevan työntekijän päivittäinen melutaso ei saa jatkuvasti ylittää 85dB, joten meluisimpia työvaiheita tulee rajoittaa. Melulle altistuminen ei oikeuta erityisraskausrahaan.

Raskaana olevan koko työpäivän kestävän altistumisen häkäkaasulle ei saa ylittää 10 mg/m³ ja veren häkähemoglobiiniosuuden tulisi pysyä alle altistumattomien viiterajan (0,015). Oikeus erityisraskausrahaan voidaan arvioida vasta häkähemoglobiini mittauksen jälkeen. Raskaana oleva ei saa altistua bentseenille, joten työtehtäviä tulee muokata sen mukaisesti. Liuotinaineiden merkitys terveydelle on arvioitu vähäiseksi tällä työpaikalla, mutta varovaisuusperiaatetta soveltamalla raskaana olevien tulee niiden käyttöä mahdollisuuksien mukaan välttää.

Raskaana olevan työntekijän käyttämiä työmenetelmiä valittaessa on otettava huomioon siirrettävien taakkojen suuruus, työasennot ja työliikkeet, jotka voivat olla sikiölle vaarallisia (VNA 603/2015). Fyysiset kuormitustekijät eivät oikeuta erityisraskausrahaan, vaan kuormitus pyrittävä saattamaan turvalliselle tasolle työjärjestelyin. (Työterveyslaitos 2025.)

Erityisraskausrahaa voidaan myöntää, mikäli vaaratekijät eivät ole vältettävissä työssä eikä työnantaja pysty järjestämään muita työtehtäviä raskauden ajaksi. Erityisraskausrahan saamiseksi vaaditaan lääkärin tai terveyskeskuksen antama selvitys raskaudesta, työterveyslääkärin kirjoittama lausunto työssä tai työolosuhteissa olevasta vaarasta sikiön kehitykselle ja raskaudelle sekä työnantajan täyttämä ilmoitus työolosuhteista ja työstä poissaolosta. (Kela 2025.)

Melu, tärinä, tuulilasiliima Expert (isosyanaatti), pohjuste Vario Primer (isosyanaatit), moottoribensiini (bentseeni) ja pakokaasujen sisältämät PAH- yhdisteet.