Miten tunteista tuli tärkeä osa työkykyä?
Tämä opas käsittelee tunnekoodeja ja niihin liittyviä eroja 2020-luvun työelämässä. Jotta tunteiden roolia työssä ja työkyvyssä voisi paremmin ymmärtää, on silti ensin tarkasteltava pitkän aikavälin kehityskulkuja.
Suomessa työelämän ja työikäisen väestön muutos on ollut kansanvälisesti katsoen poikkeuksellisen nopea, kun tehtävät työt ja työntekijöiden ammatilliset valmiudet ovat muutamassa vuosikymmenessä muuttuneet käänteentekevästi. Muutos ei ole ollut vain teknologinen tai taloudellinen vaan koskee myös tunteiden merkitystä ja niiden hallinnan tapoja.
- Työn rakenteiden ja sisältöjen muutos
Siirtymä maatalous- ja teollisuustyöstä tieto- ja palvelualojen työtehtäviin on muuttanut työn luonteen: moninaisia taitoja vaativat tehtävät, jatkuva oppiminen ja itseohjautuvuus ovat korostuneet.
Työprosessit ovat monimutkaistuneet ja taloudelliset reunaehdot kiristyneet. Tämä on luonut paineita hallita omaa kuormitusta ja säädellä omia tunteita.
- Työkulttuurin ja normien muutos
Nykytyössä odotetaan sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Esimerkiksi johtajuusoppien ja työpaikkailmoitusten muutokset kuvaavat, kuinka vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat saaneet näkyvämmän roolin työelämässä.
Autonomian lisääntyminen työssä on tuonut mukanaan itsensä johtamisen ja itsetuntemuksen vaateen – yksittäisen työntekijän odotetaan ohjaavan ja suuntaavan oma työtään ja uraansa yhä enemmän.
- Terveyskäsitysten ja psyyken aseman muutos
Emotionaaliset haasteet, joita aiemmin pidettiin arkeen kuuluvina, ovat siirtyneet yhä enemmän virallisen työterveyden piiriin. Tämä on laajentanut mielenterveyden hallinnan kenttää ja lisännyt tunteiden hallintaan liittyviä diagnooseja ja toimenpiteitä.
Työkyky nähdään nykyään yhä enemmän emotionaalisena ja psykologisena kykynä ja työkyvyn ylläpito ja edistäminen perinteistä työturvallisuus ja -terveysajattelua laajempana. Muutoksen myötä psykologisen ja emotionaalisen osaamisen merkitys on korostunut (esim. tunnetaidot).
Tunteisiin liittyvä työelämäpuhe ja työkyvyn määrittely on lisääntynyt sekä ammattilaisten keskuudessa että työpaikoilla. Tämä muutos korostaa kokemuksellisen ja subjektiivisesti määrittyvän työkyvyn asemaa aiempaa enemmän.
- Uusi suhde identiteettiin ja hyvinvointiin
Työ ei merkitse monelle yksinomaan toimeentuloa, vaan se on identiteetin ja kokemuksellisen hyvinvoinnin lähde. Tämä voi lisätä henkilökohtaisia paineita onnistua, olla joustava ja hallita tunteita. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä yksilön toiminnassa korostuvat enenevässä määrin tunteiden hallitsemisen tekniikat.
Psykologisen ja lääketieteellisen kielen rooli itseymmärryksen välineenä on kasvanut työelämässä ja terveyteen liittyvässä keskustelussa. Arjessa tunteita sanoitetaan ja tulkitaan tieteellisillä ja näennäistieteellisillä käsitteillä.
Sosiaaliset ja kulttuuriset erot identiteetti- ja hyvinvointikäsityksissä voivat näkyä tunteiden hallintaan liittyvissä koodistoissa. Työntekijöiden taustoista kumpuavat erot voivat tuottaa haasteita työyhteisöissä.
Lähteet
Väänänen, A. (2024). Mielen aikakausi. Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää? Gaudeamus.