Työkyvyn ja tunteiden välinen suhde
Tunteet ovat nousseet keskeiseksi osaksi nykyistä työelämäkeskustelua. Ahdistus, kyllästyminen ja stressi nousevat puheisiin usein, kun käsitellään työelämän haasteita. Samaan aikaan työn merkityksellisyys ja innostus työstä nähdään tavoiteltavina asioina.
Tilastot osoittavat, että tunteisiin ja mielialaan liittyvät teemat kytkeytyvät yhä enemmän työssä jaksamiseen ja siihen, miten työkyky määrittyy.
Tarve tunteiden yhteiskuntalähtöiselle tarkastelulle
Useimmiten tunteita tarkastellaan yksilöllisenä asiana. Keskustelu keskittyy mielenterveyteen, diagnooseihin ja riskitekijöihin. Yksilöiden auttajina korostuvat palvelujärjestelmä ja lääketieteelliset interventiot.
Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miksi tunteista ja niiden hallinnasta on muodostunut niin keskeinen osa työelämää ja työkykyä. Ilmiön hahmottaminen vaatii analyysia yhteiskunnasta, työelämän ja arvojen muutoksesta ja tunteista osana muuttuvia työn vaatimuksia.
Tunteet osana työkykyä
Tässä oppaassa emme tarkastele tunteita yksilöiden taustasta käsin tai pyri osoittamaan työkyvyn kannalta yleispäteviä tekijöitä, jotka johtavat mahdollisesti tunneperäisiin työkykyongelmiin. Sen sijaan kiinnitämme huomion vaihteleviin tapoihin nähdä ja tunnistaa tunteita työpaikoilla.
Erittelemme arkisia tottumuksia ja ajattelumalleja, joiden kautta ihmiset työpaikoilla työstävät vaikeita tunteita. Nämä voivat liittyä esimerkiksi omaan jaksamiseen tai toisten kenties vieraalta tuntuvaan toimintaan. Näemme työntekijät sosiaalisina toimijoina, joilla on tietyt kulttuuriset ja työpaikan tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa ja toimia työssä.
Erilaiset taustat heijastuvat tapaamme hallinta tunteita
Tunteet ja niiden hallinta eivät ole pelkästään yksilön henkilökohtainen asia, vaan ne kytkeytyvät laajemmin työ- ja hyvinvointikulttuuriin. Tässä oppaassa keskitymme siihen, miten ryhmään kuuluminen, sosiaalinen identiteetti ja moraaliset periaatteet heijastuvat työkykyyn ja ihmisten väliseen yhteistyöhön.
Esimerkiksi eri sukupolvet hallitsevat työkykyä eri tavoin. Eroja on helpompi hahmottaa, kun huomioidaan, miten yhteiskunnalliset muutokset ovat muovanneet tapoja ymmärtää ja käsitellä tunteita työhyvinvoinnin ja työkyvyn alueella.