Kuntoutus tukee työkykyä

Kuntoutus voidaan toteuttaa lääkinnällisenä tai ammatillisena kuntoutuksena. Jotta työntekijän kuntoutuminen ja työhön paluu sujuvat mahdollisimman hyvin, työterveyshuolto järjestää työnantajan kanssa työterveysneuvotteluja. Niissä sovitaan yhteistyöstä kuntoutumisen aikana ja käydään läpi kuntoutumisen suunnitelma ja keinot. Työterveyshuollon verkostoyhteistyö on tärkeää, jotta lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus kulkevat rinnakkain tarvelähtöisesti. 

Lääkinnällinen kuntoutus

Työterveyshuollot voivat hyödyntää kuntoutumisen edistämiseen oman toimintansa lisäksi hyvinvointialueen järjestämiä palveluja ja Kelan sairauskohtaisia avo- ja laitoskuntoutuksia, esimerkiksi Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta. 

Kela vastaa alle 65-vuotiaiden vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja 16–67-vuotiaiden psykoterapiasta. Kela voi myös myöntää harkinnanvaraista kuntoutusta ilman ikärajaa.  

Ammatillinen kuntoutus 

Työterveyshuollon on oltava tietoinen työnantajan tapaturmavakuuttajasta ja eläkevakuutuslaitoksesta, jotta yhteistyö kuntoutussuunnitelman parissa onnistuu.

Työeläkelaitosten ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta voidaan hakea

• hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen aikana, jos henkilöllä todetaan työkyvyttömyyden uhkaa. Se tarkoittaa riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle noin viiden vuoden sisällä. 
• ennen kuin haetaan sairauspoissaolopäiviä silloin, kun työntekijällä on sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa ja on ilmeistä, että työntekijä ei voi jatkaa nykyisessä työssään. 

Työeläkelaitokset antavat hakemuksesta yhdeksän kuukautta voimassa olevan ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöksen, jonka aikana tulee laatia kuntoutussuunnitelma.  

• Kuntoutusuunnitelma laaditaan yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa ja se toimitetaan työeläkelaitokselle. 
• Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua, uudelleenkoulutusta tai kurssitusta, työhönvalmennusta tai elinkeinotukea. 

Työeläkelaitokset eivät toteuta kuntoutusta, mutta heidän asiantuntijansa hyväksyvät suunnitelman ja valitsevat tarkoituksenmukaisen kuntoutusmuodon. Työeläkelaitos voi myös tarjota neuvontaa ja ohjausta suunnitelman laatimis- ja toteuttamisvaiheessa. 
Ammatillisen kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu voivat kuulua Kelalle, vakuutusyhtiöille tai Valtiokonttorille. Vastuu määritellään sen mukaan, kuuluuko sairaustapaus Kelaa koskevan lainsäädännön, liikennevakuutuslain tai työtapaturma- ja ammattitautilain korvausten alueelle. 

• Kela järjestää työelämän ulkopuolella olevien ja nuorten työntekijöiden ammatillista kuntoutusta. 
• Kelan kuntoutus voi olla mahdollista myös silloin, kun työeläkelaitoksen tukeman ammatillisen kuntoutuksen kriteerit eivät täyty.