Työterveysneuvottelu

Työterveysneuvottelun keskiössä on aina työntekijän työ- ja toimintakyky suhteessa työn vaatimuksiin. Työpaikan työkyvyn tuen mallissa kuvataan, milloin on aihetta järjestää työterveysneuvottelu ja mitä se sisältää.

 Tämä sivu päivitetään myöhemmin vastaamaan uutta hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetusta.

Aloitteen työterveysneuvotteluun voi tehdä esihenkilö, työntekijä, henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon edustaja. Joskus aloite voi tulla myös työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä, muusta terveydenhuollosta tai kuntoutustaholta.

Työterveysneuvottelu toteutetaan työntekijän suostumuksella.

Neuvottelun tarkoitus tulee olla neuvotteluun osallistujilla tiedossa. Tavoitteena on yhteisvoimin tukea työntekijää sovittamalla työtä hänen työkykyynsä sopivaksi sekä työntekijää että työpaikkaa palvelevalla tavalla.

Neuvottelulla voi olla suuri vaikutus työntekijän työuraan.

Toisaalta työkyvyn tuen prosessit voivat olla pitkiä ja monivaiheisia, jolloin neuvotteluita voi olla useita.  

Valmistautuminen työterveysneuvotteluun

Työterveysneuvotteluun osallistuvat ne henkilöt, joiden läsnäolo on välttämätöntä. Osallistujiin kuuluvat ainakin työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuollon edustaja tai edustajat. Ratkaisun löytämiseksi voi olla tarpeen kutsua mukaan henkilöstön tai työsuojelun edustaja, ylempi esihenkilö tai muita tahoja, joilla on toimivaltaa asioiden järjestämiseksi. Työntekijällä on oikeus kutsua neuvotteluun valitsemansa tukihenkilö. 

Hyvä valmistautuminen neuvotteluun edesauttaa rakentavaa keskustelua. Esihenkilö on useimmiten luontevin koollekutsuja ja puheenjohtaja, koska hänellä on vastuu työkyvyn ylläpitämisestä ja johtamisesta. Osallistujien hyväksymä asialista jäsentää ja kohdistaa keskustelua tarpeen mukaisiin asioihin. 

Työterveysneuvottelussa keskitytään siihen, millaisin käytännön toimin voidaan tukea työntekijän työkykyä. Terveydentilatietoja käsitellään neuvottelussa vain työntekijän suostumuksella. Kaikilla työterveysneuvotteluun osallistuvilla on mahdollisten arkaluontoisten tietojen salassapitovelvollisuus. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi henkilön terveydentilaa koskevat tiedot.

Työnantaja

  • Selvitä, mitkä mahdollisuudet työpaikalla on muokata työtä ja työjärjestelyjä niin, että työntekijän on mahdollista toimia väliaikaisesti tai pidemmän aikaa osatyökykyisenä nykyisessä työssä. 
  • Selvitä mahdollisuudet korvaavaan työhön. 
  • Selvitä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa ketkä henkilöt kutsutaan neuvotteluun. Sovi myös neuvottelun ajankohta ja paikka. 
  • Kutsu osallistujat mukaan ajoissa.
  • Kerro kokouskutsussa työterveysneuvottelun tarve ja tarkoitus sekä miten osallistujat voivat valmistautua tapaamiseen. 
  • Varaa riittävästi aikaa neuvottelulle. 

Työntekijä

  • Lähetä työterveyshuollolle tarpeelliset potilaskertomustietosi. 
  • Valmistaudu keskustelemaan työssä selviytymiseen vaikuttavista asioista. 
  • Muista, että voit päättää, mitä omaan terveyteesi liittyviä asioita tapaamisessa jaetaan läsnäolijoille. Työterveyshuollolla on salassapitovelvollisuus työntekijän terveyteen liittyvistä asioista. 
  • Päätä tarvitsetko ja haluatko työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai muun tukihenkilön mukaan työterveysneuvotteluun. 
  • Mieti, mikä tukisi työ- ja toimintakykyäsi sekä työn sujuvuutta nykyisessä työssäsi. 
  • Usein on hyvä jo ennen neuvottelua pohtia esihenkilön kanssa työjärjestelyihin liittyviä ratkaisuvaihtoehtoja. 

Työterveyshuolto

  • Selvitä ja muodosta käsitys työntekijän terveydentilasta ja työkyvystä. 
  • Selvitä työntekijältä, mitkä työtehtävät onnistuvat ja mitkä eivät. 
  • Arvioi, minkälaista työtä työntekijä voi tehdä. 
  • Ennakoi ja arvioi minkälaisia kuntoutusmahdollisuuksia on tarjolla. 
  • Tutustu työpaikkaselvitykseen ja tarkista onko tieto työpaikasta ja työntekijän työstä ajantasainen. 
  • Arvioi tarpeen perusteella, keiden on syytä osallistua neuvotteluun. 
  • Tarkenna työntekijän kanssa mistä hänen terveyteensä liittyvistä asioista puhutaan osallistujille. 
  • Varmista että työterveysneuvottelun osallistujilla on tieto siitä, mikä on neuvottelun tarkoitus ja tavoite, mitä neuvottelussa tapahtuu ja mitä asioita siellä käsitellään.

Työterveysneuvottelussa

Työterveysneuvottelu voi olla osallistujille jännittävää, etenkin jos tilanne on uusi. Tällöin on tärkeää, että työterveyshuollosta ohjataan ja neuvotaan siinä, miten tapaamiseen voi valmistautua. Neuvottelu kannattaa pitää rauhallisessa ja häiriöttömässä paikassa ja varata sille riittävästi aikaa. Ilmapiirin tulee olla luottamuksellinen ja turvallinen. 

Työterveysneuvottelun kulku

  • Työterveysneuvottelun alussa koollekutsuja kertaa työterveysneuvottelun tarpeen ja tarkoituksen.
  • Neuvottelulle valitaan puheenjohtaja ja muistion kirjoittaja. 
  • Puheenjohtaja hyväksyttää asialistan ja kertoo menettelytavoista. 
  • Puheenjohtaja huolehtii siitä, että kaikki työterveysneuvotteluun osallistuvien näkemykset tulevat kuulluiksi ja käsitellyiksi. 
  • Keskustelun pohjalta päätetään konkreettisista toimenpiteistä, joilla henkilön työkykyä tuetaan  työpaikalla. Lisäksi päätetään, miten toimien toteutumista seurataan. 
  • Erityisen tärkeää on pitää yhteyttä työpaikan ja työterveyshuollon välillä, jos suunnitelmaan tulee muutoksia. 
  • Lopuksi sovitaan yhdessä, millä tavalla muistioon kirjatun sisällön hyväksytään sekä mille henkilöille ja miten muistio jaetaan.

Työnantaja

  • Kerro miten työntekijä selviytyy työssä: vahvuudet ja rajoitteet. 
  • Kerro mahdollisuuksista tehdä työjärjestelyjä, kuten työaika ja työn kuvan muokkaus. 
  • Kerro korvaavan/muokatun työn mahdollisuuksista. 
  • Kerro miten työkykyä voidaan muulla tavoin tukea työpaikalla, täydennyskoulutuksella tai apuvälineillä. 
  • Esitä ratkaisuvaihtoehtoja. 
  • Sovi yhdessä työntekijän kanssa mitä ja miten työjärjestelyistä kerrotaan työyhteisölle. 

Työntekijä

  • Kuvaa työkykysi nykyisessä työssäsi. 
  • Kerro niistä työjärjestelyistä, jotka tukevat työkykyä. 
  • Sovi ratkaisuvaihtoehdosta ja työkyvyn tuen toimista. 
  • Sovi yhdessä työnantajan kanssa mitä ja miten työjärjestelyistä kerrotaan työyhteisölle.

Työterveyshuolto

  • Kuvaa työntekijän työ- ja toimintakykyä ja ota kantaa työn terveysvaikutuksiin. 
  • Määritä työssä jatkamisen mahdollisuuksia. 
  • Esitä ratkaisuja terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn tukemiseen, ylläpitämiseen ja työhön paluun tukeen.

Muistio

  • Puheenjohtaja varmistaa, että kaikilla työterveysneuvotteluun osallistuvilla on yhteinen käsitys osallistujien vastuulla olevista tehtävistä työkyvyn tuessa, seurannassa ja ylläpitämisessä sairauspoissaoloaikana ja henkilön palatessa takaisin töihin. 
  • Työterveysneuvottelun muistioon kirjataan läsnäolijat, ratkaisuvaihtoehdot, sovitut toimenpiteet ja vastuuhenkilöt sekä aikataulut, tehdyt päätökset sekä niiden seuranta. 
  • Salassa pidettäviä tietoja ei kirjata muistioon. 
  • Muistio säilytetään tietoturvallisesti.

Työterveysneuvottelun jälkeen

Työterveysneuvottelun jälkeen työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto huolehtivat sovituista tehtävistä ja toimenpiteistä. Yhdessä arvioidaan ovatko toimenpiteet olleet riittäviä vai tarvitaanko jatkoselvityksiä tai uutta neuvottelua.