Työhön paluun tuki

Sairauspoissaoloihin varautuminen ja niiden hallinta on osa työkyvyn hyvää johtamista. Oikea-aikainen työhön paluu huomioi työntekijän terveydentilan ja toimintakyvyn sekä työn vaatimukset ja joustomahdollisuudet. Työpaikalla tulee sopia sairauspoissaoloihin ja työhön paluuseen liittyvät käytännöt työnantajan, työntekijän edustajien, työsuojelun sekä työterveyshuollon kesken. 

Työpaikan ja erityisesti esihenkilön ja työyhteisön tuki on tärkeää, kun työntekijä palaa työhönsä. Työhön paluuta voi edistää esimerkiksi mahdollisuus muokata työtä sopivammaksi työntekijän työ- ja toimintakykyyn. Hyvä työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö auttaa onnistuneessa työhön paluussa. 

Työkyvyn johtamisessa on yhtä tärkeää suunnitella pitkiltä sairauspoissaolojaksoilta palaavien kuin perhevapailta tai vuorotteluvapaalta palaavien työhön paluu.

Kun työpaikalla sovitaan sairauspoissaoloihin ja niiden seurantaan liittyvistä käytännöistä, tulee kiinnittää huomio tarvittaviin yhteisiin seurantamahdollisuuksiin työterveyshuollon kanssa. 

Työhön palaamiseen liittyvissä kysymyksissä työterveyshuolto neuvoo ja ohjaa työnantajaa ja työntekijää. Oikea-aikainen sairauspoissaolon jälkeinen työhön paluu huomioi työntekijän terveydentilan ja toimintakyvyn sekä työn vaatimukset ja joustomahdollisuudet.   

Työterveyshuollon tulee tietää

• työntekijän työ, työolosuhteet ja työmenetelmät
• työpaikan töiden muokkausmahdollisuudet 
• työpaikan työkyvyn tuen malli. Siihen kuuluvat myös sairauspoissaolo- ja työterveysneuvottelukäytännöt 
• ajantasainen sairauspoissaolotilanne.

Työterveyshuolto on asiantuntija työn ja terveyden yhteensovittamisessa sekä vaikuttavien työkykyä edistävien toimenpiteiden suunnittelussa. 

• Työterveyshuolto arvioi työntekijän työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutustarvetta.
• Työterveyshuollolla on työkyvyn tukemisen koordinointivastuu riippumatta siitä, missä työntekijän hoito ja kuntoutus toteutetaan. 
• Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja vakuutuslaitosten kanssa.

Suunnittele työhön paluu yksilöllisesti 

• Arvioi työntekijän toiminta- ja työkykyä sekä työn yhteensovittamisen mahdollisuuksia, jotka tukevat oikea-aikaista työhön paluuta.
• Esitä ratkaisuvaihtoehtoja, jotka mahdollistavat työhön paluun.
  • Ratkaisuvaihtoehtoja ovat esimerkiksi osasairauspäivärahalla työskentely, työkokeilu muokatussa työssä työterveyshuollon kuntoutuspäätöksellä, ammatillisen kuntoutuksen työkokeilu tai osatyökyvyttömyyseläke. 
• Työterveyslääkäri varmistaa, että osa-aikainen työskentely ei vaaranna työntekijän terveyttä ja toipumista. 

Työterveyshuollon seuranta on usein tarpeen myös työhön palaamisen jälkeen. Silloin seurataan ja arvioidaan, miten työhön paluu sujuu. Työterveyshuolto neuvoo ja ohjaa työnantajaa seuraamaan työntekijän työhön paluuta säännöllisillä esihenkilökeskusteluilla.

Työterveyshuollon neuvontaa ja ohjausta varten on tärkeää, että työterveyshuollolla on ajantasaiset tiedot työnantajan ja työntekijän velvollisuuksista ja mahdollisuuksista

Sairauspoissaolon aikaisesta yhteydenpidosta esihenkilön ja työntekijän välillä on hyvä sopia työpaikan työkyvyn tuen mallissa. Samalla voidaan sopia myös yhteistyöstä ja yhteydenpidosta työterveyshuollon kanssa.

Poissaolon aikana

• Pidä yhteyttä työntekijäänsovitulla tavalla. 
• Valmistaudu suunnittelemaan oikea-aikainen työhön paluu yhdessä työntekijän kanssa.

Kun työhön paluuta suunnitellaan

• Ennakoi tapauskohtaisesti työhön paluun järjestelyt ja tukitoimet työpaikalla.
• Ennakoi yhteistyön tarve työterveyshuollon kanssa.
• Pohdi tarvitaanko työhön paluussa työterveysneuvottelua. 
• Työntekijän paluuta työhön sujuvoittaa se, että työpaikalla työn muokkausmahdollisuudet ovat tiedossa ja kerrottu henkilöstölle. Työhön paluuta tukevat keinot tulee aina olla esihenkilöiden tiedossa ja käytettävissä.

Työpaikalla työhön paluuta voidaan tukea esimerkiksi työntekijän työnkuvan muutoksilla, osaamisen kehittämisellä tai kuntoutuksella.

Työnkuvan muokkaus voi sisältää

• työaikojen järjestelyjä, kuten päivittäisen työnteon lyhentämistä tai viikkotyöpäivien vähentämistä.
• työtehtävien räätälöintiä, kuten työtehtävien rajaamista tai uusien tehtävien organisointia.
• työntekijän osaamisen kehittämistä.
• työkokeilua, työn apuvälineitä, työympäristön esteettömyyteen liittyviä ratkaisuja tai toisen henkilön antamaa apua. 

Työkykyä tukevat ratkaisut ovat aina tapauskohtaisia. Joskus toteutettava toimi voidaan myös sopia määräaikaiseksi. Tällainen ratkaisu voi olla esimerkiksi päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentäminen. 

Työllisyysalueet voivat myöntää työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön sairaus tai vamma edellyttää työvälineiden hankkimista, toisen henkilön antamaa apua tai työpaikan olosuhteisiin tehtäviä muutoksia. 

Sovi työntekijän kanssa, miten hänen työhön paluustaan kerrotaan työyhteisölle. Työyhteisölle kerrotaan heitä koskevista työjärjestelyistä, kun työntekijä palaa töihin. Työyhteisölle on hyvä kertoa, että työjärjestelyt ovat välttämättömiä työkyvyn tukemisessa. Työpaikan oma työkyvyn toimintamalli ja käytännöt varmistavat, että vastaavanlaisessa tilanteessa jokaista työntekijää kohdellaan samalla tavalla.  

Työhön paluun jälkeen

• Keskustele, seuraa ja arvioi työhön palaavan työntekijän kanssa, miten paluu sujuu. 
• Arvioi edellyttääkö työhön paluu tehostettuja tukitoimia tai muiden ratkaisuvaihtoehtojen selvittämistä.
• Arvioi edellyttääkö työhön paluu työterveyshuollon asiantuntija-apua.

Ilmoita sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä tai sen jatkumisesta työpaikalla sovittujen ilmoituskäytäntöjen mukaisesti. Jos pidempiaikainen sairauspoissaolo on ennakoitavissa, keskustele poissaolosta hyvissä ajoin lähiesihenkilön kanssa. Tällaisia sairauspoissaoloja ovat esimerkiksi suunniteltu toimenpide, hoito tai leikkaus. Poissaoloajan yhteydenpidosta kannattaa sopia lähiesihenkilön ja työterveyshuollon kanssa jo etukäteen. 

Jos poissaolo johtuu äkillisestä sairastumisesta, jossa on riski pitkittyvään sairauspoissaoloon, kannattaa yhteydenpidosta keskustella jo silloin, kun ilmoitat poissaolosta.

Poissaolon aikana

• Huolehdi itsestäsi ja terveydestäsi. Noudata saamiasi hoito- ja kuntoutusohjeita.
• Pidä sovitulla tavalla yhteyttä työpaikkaan ja työterveyshuoltoon.
• Valmistaudu työhön paluun suunnittelemiseen lähiesihenkilön kanssa. 

Oikea-aikainen työhön paluu edistää paranemista ja tukee toipumista. Sairausvaihe voi tuoda mukanaan työ- ja toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, jotka voivat estää työn tai työhön kuuluvien työvaiheiden tekemisen tilapäisesti tai pidempiaikaisesti. Kun oma työkyky ja työhön paluu edellyttävät työn muokkaamista, keskustele asiasta lähiesihenkilösi kanssa. Työhön paluun suunnittelu on tärkeä osa oman terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä. 

Kun oma työkyky ja työhön paluu herättää kysymyksiä, käänny myös työterveyshuollon puoleen.

Kun työhön paluuta suunnitellaan

• Mieti mitkä työhösi liittyvät järjestelyt ja tukitoimet voivat olla tarpeen.
• Sovi lähiesihenkilön kanssa, miten työyhteisölle kerrotaan työhön paluustasi.
• Jos oma terveys, työkyky ja työhön paluu askarruttaa, pyydä työterveysneuvottelua lähiesihenkilön ja työterveyshuollon kanssa ennen työhön palaamista. 
• Kun olet palannut töihin, seuraa ja arvioi yhdessä lähiesihenkilön kanssa toimivatko valitut työn tukitoimet toivotulla tavalla.