32 § Työpaikan rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus ja terveellisyys

Työnantajan on huolehdittava esimerkiksi siitä, että työtilojen pinnoissa ei käytetä materiaalia, josta voi levitä haitallisia kemikaaleja työhuoneen ilmaan. Avattavaksi tarkoitetut ikkunat tulee voida avata aiheuttamatta vaaraa työntekijöille, ja tuuletusjärjestelmää pitää pystyä säätämään turvallisesti. 

Rakentamiselle asetettavista vaatimuksista säädetään myös rakentamislaissa (751/2023) sekä sen nojalla annetuissa säädöksissä.

Työpaikalla tulee voida työskennellä ja liikkua turvallisesti. Liukastuminen, putoaminen, kompastuminen tai satuttaminen ovat tavallisia syitä tapaturmiin, ja näitä vaaroja tulee tehokkaasti estää. 

Turvallinen liikkuminen työpaikalla edellyttää, että kulkuteillä ei ole esimerkiksi liikkumista vaarantavia rakenteita, liukastumisvaaraa aiheuttavia aineita tai varastoituja tavaroita. 

Jos työntekijä työskentelee korkealla sijaitsevalla työskentelytasolla, torjutaan putoamisvaara asianmukaisin suojarakentein, kaitein tai erilaisin turvalaittein.

Vaaratilanteessa, kuten tulipalon sattuessa, työpaikalla olevien henkilöiden on voitava pelastautua kaikista työtiloista nopeasti ja turvallisesti. Uloskäytävien ja pelastusteiden on aina oltava vapaina. 

Lain 44 ja 45 §:ssä säädetään vaaratilanteiden ennaltaehkäisemisestä ja torjumisesta sekä tarvittavista turvallisuus- ja pelastusvälineistä. Lisäksi on otettava huomioon esimerkiksi pelastuslain (379/2011) säännökset.

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen terveys- ja turvallisuusvaatimuksista (577/2003) sisältää säännöksiä kulkuteiden järjestämisestä, poistumisesta vaaratilanteissa sekä ovien ja ikkunoiden turvallisuudesta.

Työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä on valtioneuvoston asetus (687/2015).

Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) on useita säännöksiä putoamisvaaran torjunnasta.

Valtioneuvoston asetus alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta (633/2004) sisältää säännöksiä kulkuteiden järjestämisestä alukseen tai aluksen sisällä.

Periaatteessa työhuoneen voi sijoittaa ikkunattomaan tilaan, kunhan tila täyttää sitä koskevat normit ja on tarkoitukseen soveltuva. On kuitenkin hyvä muistaa, että työympäristö on kokonaisuus, jossa luonnonvalo vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin.

Ikkunaton tila, jossa työntekijät ovat vaarassa jäädä ilman valaistusta esimerkiksi sähkökatkon aikana, on varustettava riittävällä varavalaistuksella. Valaistuksesta työpaikalla säädetään erikseen pykälässä 34.

Työntekijöille tulee järjestää riittävät ja asianmukaiset wc-tilat. Suositusten mukaan yksi wc-tila olisi hyvä olla jokaista alkavaa 15 työntekijää kohden, ja sen tulisi olla erillään asiakkaiden wc-tiloista.

Miehillä ja naisilla voi olla omat wc-tilat, mutta ne voidaan toteuttaa myös osittain tai kokonaan sukupuolineutraaleina.

Rakennustyömailla wc-tilat tulee sijoittaa lähelle työskentelypaikkoja, pukeutumistiloja sekä suihku- tai peseytymistiloja, erikseen miehille ja naisille.

Työpaikan rakenteelliset ratkaisut ovat osa työn ja työympäristön suunnittelua. Jos alkuperäinen suunnittelu ei ole perustunut oikeisiin lähtötietoihin tai työn vaatimukset ja tilanne muuttuvat ajan myötä, alkuperäiset ratkaisut voivat lakata toimimasta.

Aina kun työtiloja suunnitellaan tai muutetaan, on varmistettava kokonaisuuden toimivuus sekä työn sujuvuus ja turvallisuus. Työpaikan järjestystä ja siisteyttä parantamalla sekä sopimalla yhteisistä toimintatavoista voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja saada lisätilaa logistiikalle, prosesseille, tuotantovälineille ja tuotteille.

Jos toiminta jatkaa kasvuaan, voi olla tarpeen harkita työympäristön laajentamista tai perusteellista muutostyötä.

Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että työ- ja toimitilat ovat käyttötarkoitukseen sopivia, täyttävät työturvallisuuslain vaatimukset ja ovat turvallisia ja terveellisiä käyttää.

Kun työnantaja toimii vuokratiloissa, hänen tulee tehdä yhteistyötä rakennuksen omistajan, haltijan tai vuokranantajan kanssa sopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa osapuolten välistä sopimista ja vastuunjakoa.

Työturvallisuuslain pykälä 61 velvoittaa rakennuksen omistajaa ja vuokranantajaa toimimaan yhteistyössä työnantajan kanssa. Ongelmatilanteissa työnantajan tulee olla yhteydessä vuokranantajaan ja pyytää selvitystä kiinteistön kunnosta, mahdollisesta korjaustarpeesta sekä korjausten aikataulusta. Kustannusten jakamisesta voidaan yleensä sopia osapuolten kesken.