38 § Kemialliset tekijät ja työssä käytettävät vaaralliset aineet

Jos kemiallisille tekijöille altistumisen tasoja ei voida muutoin luotettavasti arvioida, on tehtävä työhygieenisiä mittauksia ja biologisia altistumismittauksia. Näihin voidaan myös käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita lain 10 §:n mukaisesti etenkin työpaikoilla, joilla on nopeasti muuttuvia, monimutkaisia tuotantoprosesseja ja useita vaaratekijöitä. 

Altistumisen rajoittamistapaan vaikuttavat altistavan tekijän ominaisuudet. 

Ensisijaisesti altistumista vähennetään korvaamalla vaarallinen kemiallinen tekijä tai työmenetelmä vähemmän vaarallisella.

Jos tämä ei ole mahdollista, altistumista tulee vähentää mahdollisimman vähäiseksi välttämällä päästöjä tai poistamalla päästöjä niiden syntyvaiheessa, esimerkiksi työvaiheen eristämisellä tai ilmanvaihtoratkaisuilla. 

Viimekädessä voidaan käyttää henkilönsuojaimia tai muita henkilökohtaisia suojelutoimia. 

Työnantajan on huolehdittava erityisesti myrkytyksen, hapen puutteen tai muun vastaavan vakavan vaaran, kuten syövän, allergisten sairauksien sekä sikiö- ja perimävaurioiden, ehkäisemiseksi tarpeellisista suojelutoimista. 

Hapenpuutetta syntyy lähinnä suljetuissa säiliöissä tai rakennelmissa, joissa on säilytetty happea kuluttavia aineita tai tavaroita. Ennen tällaisiin tiloihin menemistä on varmistauduttava hapen riittävyydestä tarvittaessa mittaamalla. 

Vaaratekijä voi myös olla helposti räjähtävä tai syttyvä. 

Räjähtäviä aineita ovat räjähdystarvikkeet, hapettavat aineet sekä höyryt ja pölyt, jotka muodostavat ilman kanssa räjähtäviä seoksia. 

Tulenarkoja aineita ovat muun muassa palavat nesteet, nestekaasu, maakaasu ja muut helposti syttyvät aineet. 

Syövyttäviin aineisiin kuuluu voimakkaiden happojen ja emäksien lisäksi eräitä muita aineita. 

Muita vaarallisia aineita ovat esimerkiksi tietyt paineenalaiset kaasut, kuten happi, sekä radioaktiiviset aineet. 

Työnantajan on annettava työntekijöille työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä riittävät opetus ja ohjaus 14 §:n mukaisesti. Lisäksi työntekijöille on annettava sellaiset yksityiskohtaiset tiedot, jotka ovat tarpeen juuri kyseisissä työolosuhteissa. 

Voimassa ovat valtioneuvoston asetukset: 

• kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) 
• työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019)
• syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024)
•  asbestityön turvallisuudesta (798/2015). 

Työturvallisuuslain nojalla on annettu myös valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003). 

Lisäksi on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (55/2025).

Kemikaaliturvallisuuden lähtökohtana on tieto siitä, mitä kemikaaleja työpaikalla käytetään sekä mitkä ovat niiden ominaisuudet ja käyttöön liittyvät vaarat.

Altistumisen arviointi on olennainen osa riskinarviointia. Tarvittaessa altistumista selvitetään mittauksin.

Mittaustulosten avulla voidaan arvioida työntekijöiden altistumistasoa ja verrata sitä raja-arvoihin. Raja-arvot auttavat arvioimaan, liittyykö altistumiseen terveysriski ja tarvitaanko lisätoimenpiteitä altistumisen hallintaan.

Jos raja-arvot ylittyvät, altistumista on vähennettävä toimenpitein.

Mitä vaarallisempi aine, sitä tarkemmin altistuminen on selvitettävä.

Altistumisen arvioinnissa on huomioitava:

• Altistuvat ryhmät/henkilöt (myös siivous, huolto- ja korjaustilanteet)
• Kaikki altistumisreitit
• Altistumisen taso, tyyppi ja kesto
  • kemikaalin tai aineen käyttötapa ja käyttömäärät
  • kemikaalin tai aineen käytön taajuus ja kesto
  • kemikaalin ominaisuudet (haihtuvuus, pölyävyys)
  • toteutetut riskinhallintatoimet
  • työtavat, työvälineiden kunto ja työympäristön siisteys.

Työpaikan tulee huomioida myös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät. Työnantajan tulee pitää omaa luetteloa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimää vaurioittavista aineista sekä näille altistuvista työntekijöistä. 

Syöpävaarallisille aineille altistuneet työntekijät tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin vuosittain.

Lisääntymiselle vaaralliset aineet voivat vaikuttaa miehen tai naisen hedelmällisyyteen sekä sikiön kehitykseen. Tällaisia aineita käsitellään monissa eri työtehtävissä. Esimerkiksi monet liuottimet ja metallit voivat aiheuttaa haittaa lisääntymisterveydelle.

Työntekijöille on annettava tiedot työssä käytettävistä vaarallisista aineista. Lisäksi työnantajan on ilmoitettava, jos työpaikalla käsitellään aineita, joista voi aiheutua vaaraa lisääntymisterveydelle, sikiön kehitykselle tai raskaudelle.

Tällaisessa työssä raskaana olevan työntekijän tulee ilmoittaa raskaudestaan työnantajalle tai työterveyshuollolle. Työnantajan on puolestaan huolehdittava työjärjestelyin siitä, että altistuminen on mahdollisimman vähäistä.

Käyttöturvallisuustiedote (KTT) sisältää tiedot kemikaalin vaaraominaisuuksista ja turvallisesta käsittelystä.

Käyttöturvallisuustiedotteen avulla kemikaalin käyttäjä saa tarvittavat tiedot ja ohjeet kemikaalin turvalliseen käsittelyyn.

Käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää työpaikalla työntekijöiden saatavilla. Lisäksi työpaikalla tulee olla luettelo kaikista vaarallisiksi luokitelluista kemikaaleista (kemikaaliluettelo).