Hanke

Ärsytysastman ehkäisy teollisuudessa

Altistuminen voimakkaasti ärsyttäville aineille lisää hengitystiesairauksien riskiä. Pahimmassa tapauksessa altistuminen voi johtaa ns. ärsytysastman eli ärsytyksen aiheuttaman ammattiastman kehittymiseen. Voimakkaasti ärsyttäviä aineita ovat mm. hapot, emäkset ja peroksidit. Hankkeessa selvitämme työntekijöiden oireita ja altistumista hengitysteitä ärsyttäville aineille riskialoilla, esimerkiksi kaivos-, metalli-, kemian- ja elintarviketeollisuudessa. Tavoite on ehkäistä ärsyttävien aineiden aiheuttamia hengitystiesairauksia ja parantaa työkykyä.
Tehdastyöntekijä pesee tehtaan lattiaa letkulla

Aikataulu

8/2025–8/2028

Tavoitteet

Ärsytysastmaa aiheuttavat syövyttävät hapot ja emäkset sekä voimakkaasti hapettavat aineet. Ärsytysastma voi kehittyä tapaturmaisessa altistumisessa tai toistuvan runsaan altistumisen seurauksena. Aiempien tutkimustemme perusteella ärsytysastmojen taudinkuva ja ennuste ovat huonoja. Ärsytysastman aiheuttajat voivat lisäksi heikentää astman hallintaa ja aiheuttaa muita oireita.

Suomessa on runsaasti teollisuutta, jossa käsitellään suuria määriä syövyttäviä tai hapettavia kemikaaleja ja joissa syntyy voimakkaasti ärsyttäviä prosessipäästöjä. Suomessa ärsytysastmoja kehittyy erityisesti metalli-, kemian-, kaivos- sekä paperi- ja selluteollisuudessa. Yleisimpiä aiheuttajia ovat olleet rikkihappo ja muut hapot, ammoniakki, vetyperoksidi ja rikki- tai klooripitoiset kaasut. Lisäksi olemme todenneet aikaisemmissa tutkimuksissa, että ärsytysastman mahdollisuus on tunnistettu huonosti monilla teollisuustyöpaikoilla, joissa käytetään voimakkaasti ärsyttäviä kemikaaleja.

Riskialat ja niiden työterveyshuollot tarvitsevat tietoa ärsyttäville aineille altistumisesta ja sen torjumisesta. Tieto tukee yritysten riskinarviointia ja -hallintaa sekä auttaa ehkäisemään ärsytysastmaa ja hengitystieoireita. Oppimalla voimakkaasti ärsyttävien aineiden pitoisuusvaihteluista voimme myös kehittää altistumisen arviointimenetelmiä ja kohdentaa torjuntatoimet eniten altistaviin vaiheisiin.

Tutkimuksen tavoitteet ovat

  1. Ehkäistä ärsytysastmaan sairastumista sekä edistää hengitystiesairauksista kärsivien potilaiden kykyä työskennellä teollisuustyössä.
  2. Lisätä tietoa voimakkaasti ärsyttäville aineille altistumisesta, pitoisuusvaihteluista ja hengitystieoireiden esiintyvyydestä riskialoilla.
  3. Edistää työpaikkojen riskinhallintaa, työterveyshuoltojen ja työpaikkojen yhteistyötä ja kehittää voimakkaasti ärsyttävien aineiden altistumisen arviointia.

Aineistot ja menetelmät

Tutkimus sisältää:

  • kirjallisuusselvityksen ärsyttäville aineille altistumisesta ja työpaikkaselvitysten ja -kyselyjen suunnittelun
  • Työterveyslaitoksen ärsyttäviä aineita koskevan työhygieenisen mittausdatan kokoamisen ja analysoinnin
  • työhygieeniset selvitykset ja
  • työpaikoille suunnatun verkkokyselyn.

Tulokset ja vaikuttavuus

Hankkeen kohdeyleisöt ovat voimakkaasti ärsyttäviä aineita käsittelevät työpaikat, työntekijät, työsuojeluorganisaatiot ja työterveyshuollot.

Valmistamme työpaikoille toimintaohjeita, jotka auttavat riskinarviointia ja -hallintaa sekä hengitystieoireisten työntekijöiden työkyvyn tukemista.

Henkilökuva Katri Suuronen.

Katri Suuronen

Projektipäällikkö, vanhempi asiantuntija

Sähköpostiosoite
katri.suuronen [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2576

Yhteistyökumppanit

Hankkeen ohjausryhmään kutsutaan edustus työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä, aluehallintovirastoista, muista olennaisista työturvallisuustoimijoista sekä kohdeyrityksistä.

Rahoittajat

Hanketta rahoittavat pääosin Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos. Kohdeyrityksiksi on sitoutunut 11 teollista työpaikkaa, jotka myös osallistuvat hankkeen kuluihin.