Hanke

Pelastushenkilöstön altistuminen PFAS-yhdisteille – PePFAS

Kemikaaleille, kuten sammutusvaahtojen PFAS-yhdisteille, altistuminen on noussut merkittäväksi huolenaiheeksi palo- ja pelastusalalla. Tutkimustieto on kuitenkin monilta osin puutteellista, ja turvallisen työskentelyn varmistamiseksi tarvitaan lisätietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää pelastushenkilöstön altistumista PFAS-yhdisteille biologisilla altistumismittauksilla, eli biomonitoroinnilla ja arvioida altistumisen terveysvaikutuksia. Tavoitteena on tunnistaa altistumistilanteita ja edistää tehokkaampia riskinhallintakeinoja, jotka parantavat alan työturvallisuutta ja edistävät terveyttä.
Pelastusalan ammattilainen sammutustyössä.

Aikataulu

10/2025–12/2026

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on  

  • tutkia pelastushenkilöstön työperäistä altistumista PFAS-yhdisteille (per- ja polyfluoratuille alkyyliyhdisteille)
  • arvioida tulosten kliinistä merkitystä
  • tunnistaa mahdollisia altistumistilanteita ja
  • auttaa kehittämään tehokkaampia riskinhallintakeinoja, jotka parantavat työturvallisuutta ja edistävät terveyttä alalla.  

Aineistot ja menetelmät

Tutkimuksessa käytetään verrokkitutkimuksen asetelmaa, jossa osallistujat ovat yli 35-vuotiaita henkilöitä ja jaettu kahteen ryhmään:  

  • Palo- ja pelastusalan pelastushenkilöstön työntekijät, mukaan lukien sopimushenkilöstöön kuuluvat, jotka ovat työskennelleet yli 10 vuotta operatiivisessa työssä tai osallistuneet operatiivisen työn kouluttamiseen
  • Verrokkihenkilöt, jotka eivät altistu sammutusvaahdoille, mutta työskentelevät fyysistä toimintakykyä vaativissa työtehtävissä, kuten ensihoitajat, poliisit, rajavartijat tms. 

Tavoitteena on rekrytoida 150 työssään altistuvaa henkilöä ja 75 verrokkia. Tutkittavat rekrytoidaan työterveyshuoltojen terveystarkastusten ja muiden vastaanottokäyntien kautta. Lisäksi osallistujia haetaan sosiaalisen median kautta. Työterveyslaitos vastaa osallistujien valinnasta ja tutkimuksista. 

Tutkimus on kaksivaiheinen: 

  • Ensimmäisessä vaiheessa kaikki osallistujat täyttävät sähköisen esitietokyselyn, jonka perusteella osa kutsutaan toiseen vaiheeseen.
  • Toisessa vaiheessa osallistujat antavat veri- ja virtsanäytteen sekä täyttävät kyselyn näytteenoton yhteydessä. Verinäytteistä määritetään PFAS-pitoisuudet laajalla skaalalla (yli 40 eri PFAS-yhdistettä), kolesteroliarvot, kilpirauhasen toiminta-arvot (tyroksiini, S-TSH) ja maksaentsyymit (S-ALAT, -ASAT, -gamma-GT) sekä oksidatiivisen stressin biomarkkeri (glutationi). Virtsanäytteistä tutkitaan oksidatiivisen stressin biomarkkerit (MDA, 8-OHdG). Tutkittavat saavat laboratoriovastaukset itselleen. 

Laboratoriotutkimusten näytteenotto toteutetaan Työterveyslaitoksen toimipisteessä tai muussa erikseen sovitussa laboratoriossa.  

Tulokset ja vaikuttavuus

Tutkimus tarjoaa kaivattua tietoa PFAS-yhdisteille altistumisesta ja sen terveydellisestä merkityksestä pelastusalan operatiivisissa tehtävissä. Tulosten avulla voidaan kehittää toimenpiteitä ja käytännön toimintatapoja, jotka auttavat parantamaan työturvallisuutta ja altistumisen hallintaa pelastustoiminnassa sekä muissa työtehtävissä, joissa PFAS-altistumista voi esiintyä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suosituksissa koskien pelastushenkilöstön työterveysseurannan kehittämistä.  

Tutkimuksen tuloksista ja käytännön suosituksista tiedotetaan artikkeleiden lisäksi mm. tällä hankesivustolla hankkeen loppuvaiheessa.  

Kysy tutkimuksesta

Simo Porras

projektipäällikkö, erikoistutkija

Sähköpostiosoite
simo.porras [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2105
Henkilökuva Aki Vuokko.

Aki Vuokko

lääketieteellinen vastuuhenkilö, apulaisylilääkäri

Sähköpostiosoite
aki.vuokko [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2148

Tutkimusryhmä

Yhteistyötahot

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä muun muassa Helsingin kaupungin, Pirkanmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. Tutkimukseen otetaan mukaan myös muita pelastuslaitoksia ja soveltuvia työorganisaatioita. 

Rahoittajat

Tutkimusta rahoittavat Palosuojelurahasto ja Työterveyslaitos.