Toivo, tarkoitus, toimijuus, työn voimavarat, työn imu ja työkyky – kohti kestävää hyvinvointia ja menestystä
Tavoitteet
Suomalaisten työhyvinvointi ei edelleenkään ole yhtä hyvällä tasolla kuin ennen pandemiaa. Lisäksi työelämässä on monia epävarmuuksia ja tulevaisuusnäkymät ovat olleet koetuksella. Näistä syistä tarvitaan tutkimusnäyttöä työntekijöiden ja työpaikkojen myönteisten voimavarojen merkityksestä sekä keinoista vahvistaa toivoa, hyvinvointia, motivaatiota ja työkykyä.
Hankkeen tavoitteena on tutkia työpaikkoja ja työntekijöitä kannattelevia työn voimavaroja, kuten toivon, työn tarkoituksen ja työn imun lähteitä ja seurauksia. Selvitämme myös palvelevan johtamisen (ylhäältä alaspäin vaikuttaminen), työn kognitiivisen (merkityksen) tuunaamisen ja työssä ilmenevän sosiaalisen rohkeuden (alhaalta ylöspäin vaikuttaminen) merkitystä hyvinvoinnille. Tavoitteena on myös validoida uusi moniulotteista työkykyä arvioiva kysely ja julkaista menetelmän käyttöön perehdyttävä, vapaasti saatavilla oleva manuaali.
Aineistot ja menetelmät
Tutkimus toteutetaan sähköisenä kyselynä ja siinä kerätään kahteen kyselykertaan perustuva pitkittäistutkimusaineisto. Tutkimusaineisto kerätään tutkimukseen osallistuvilta yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilta vuoden 2026 aikana.
Lisäksi hankkeessa hyödynnetään Tilastokeskuksen työolotutkimusta yhdistettynä rekisteriaineistoon ja Työterveyslaitoksella kahta aiemmin kerättyä pitkittäistutkimusaineistoa: seitsemässä organisaatiossa toteutettua ”Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä”- ja yleisestä työikäisestä väestöstä koostuvaa ”Työstä mieltä ja mielenterveyttä – eri sukupolvet työelämän aallokoissa” -tutkimusaineistoa.
Tulokset ja vaikuttavuus
Hanke tuottaa tietoa siitä, millaisia voimavaroja toivo ja työn tarkoitus ovat työhyvinvoinnille ja kestävälle työssä suoriutumiselle ja miten niitä voidaan vahvistaa työpaikoilla. Lisäksi selvitämme keskeisen hyvinvointia uhkaavan kokemuksen, yksinäisyyden sekä työhyvinvoinnin osa-alueiden, kuten työn imun, työssä tylsistymisen ja työuupumuksen, vaikutuksia toisiinsa. Näin tuotetaan tietoa pandemian ajoista lisääntyneen yksinäisyyden merkityksestä ja nostetaan esille keinoja sen vähentämiseksi työpaikoilla.
Selvittämällä sosiaalisen rohkeuden vaikutuksia työn imuun ja työtovereilta saatuun sosiaaliseen tukeen tuomme työelämän kehittämiskeskusteluun sosiaalisesti rohkean aloitteellisen toiminnan. Sitä tarvitaan työpaikan erilaisten epäkohtien esiin nostamiseen ja ratkomiseen silloin, kun niistä muutoin eri syistä ei puhuta työpaikalla.
Tulemme validoimaan uuden kyselymenetelmän moniulotteisen työkyvyn arvioimiseksi sekä julkaisemaan vapaasti saatavilla olevan käyttöoppaan viiteryhmätietoineen työpaikkojen, työterveyshuollon ja muiden siitä kiinnostuneiden käyttöön. Näin pyrimme laajentamaan ymmärrystä työkyvystä moniulotteisena kokonaisuutena, jossa työntekijällä voi olla työkykyä jollain työn vaatimalla alueella, vaikka se jollain toisella alueella olisi rajoittunutta.
Tutkimuksen vaikuttavuustavoitteita ovat:
- Vahvistaa hankkeeseen osallistuvien pääkaupunkiseudun – ja myös muualla toimivien – työpaikkojen menestystä tuottamalla tietoa työntekijöiden kestävää hyvinvointia, terveyttä ja uudistavaa työtoimintaa edistävistä tekijöistä.
- Luoda työpaikoille toivon ja yhteisen tarkoituksen voimaannuttavia näkymiä monien epävarmuuksien työelämässä.
- Lisätä ymmärrystä erityisesti toivon, tarkoituksen, työn voimavarojen, toimijuuden, työn imun ja työkyvyn merkityksestä tutkimustulosten valossa sekä keinoista vahvistaa niitä.
- Tuottaa tietoa erityisesti esihenkilöiden ja johtajien työhyvinvointia edistävistä tärkeimmistä voimavaroista niiden vahvistamiseksi työelämän kehittämistoimissa.
- Tuottaa tietoa työuupumukselta ja yksinäisyydeltä suojaavista tekijöistä sekä niiden haitallisista vaikutuksista työhön.
- Kannustaa sosiaalisesti rohkeaan toimintaan suomalaisilla työpaikoilla silloin, kun siihen on tarvetta.
Tutkimustuloksista viestimme eri tavoin koko hankeajan. Tulemme julkaisemaan keskeiset tutkimuslöydöksemme kansainvälisissä journaaleissa julkaistavina artikkeleina. Kirjoitamme myös blogeja ja muita yleistajuisia tekstejä sekä koulutamme tutkimistamme aiheista.
Tutkimusryhmä
Jari Hakanen, tutkimuksen vastuullinen johtaja, tutkimusprofessori
Jie li, projektipäällikkö
Janne Kaltiainen, erikoistutkija
Jarno Turunen, vanhempi asiantuntija
Yhteistyötahot
Tutkimukseen osallistuvat työpaikat:
- Foibekartano, Foibe Oy
- Grano Oy
- Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala: varhaiskasvatus
- Luoto Company Oy
- Oikeuspalveluvirasto
- Valmet Flow Control Oy
- Valtiokonttori
Rahoittajat
Tutkimuksen päärahoittajana toimii Ami-säätiö. Lisäksi rahoitukseen osallistuu Työterveyslaitos.
